Töissäkävijä: Ninna Suominen, Viking Line

Ninna-1-600x600.jpg

Töissäkävijä-palstalla MiBin kumppaneiden työntekijät kertovat, kuinka he sovittavat yhteen perheen ja työelämän, ja antavat vinkkejä töihin palaaville ja paluuta suunnitteleville. Palstan avaa Viking Line Suomen Head of Marketing Ninna Suominen. Ninnan perheeseen kuuluvat aviomies Teemu ja tyttäret Sonia 8 v. ja Sienna6 v.

Koetko äitiyden muuttaneen sinua työntekijänä? Jos kyllä, miten?

Kyllä. Jos vertaan itseäni äitiyttä edeltävään aikaan, olen nyt joustavampi sekä itselleni että muille, mutta toisaalta äitiys on tuonut myös tietynlaista jämäkkyyttä. Osaan määritellä paremmin omat rajani. Tietyssä määrin annan itselleni enemmän anteeksi, mitä en olisi aiemmin kuvitellut tekeväni.

Miten jaatte vastuuta arjesta puolisosi kanssa? 

Meillä on molemmilla vastuullinen työ. Minulle on tärkeää, että jaamme puolisoni kanssa vastuun perheestä tasapuolisesti. Arjessa minä hoidan tietyt asiat, kuten tyttöjen harrastukset, kun taas mieheni vastaa perheen ruokahuollosta. Joka torstai siivoamme yhdessä, jotta voimme rauhoittaa viikonlopun yhdessäololle. Arki on melkoista palapeliä, mutta tässäkin asiassa hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Kuinka työpaikallasi huomioidaan elämäntilanteesi? Millaisia joustoja työpaikallasi on työn ja perheen yhdistämiseksi?

Olen nykyisessä tehtävässäni melko uusi, ja mahdollisuus työn ja perheen yhteensovittamiseen oli yksi suurimmista kriteereistä työnantajaa valitessa. Asiasta käytiin avointa keskustelua jo rekrytointivaiheessa, ja onneksi esimieheni ymmärtää ja antaa mahdollisuuden kehittyä ammatillisesti ymmärtäen samalla perheen ja lasten tärkeyden. Koen itse esimiesroolissa, että perhe ei saa olla uralla etenemisen este, vaan erilaisiin elämäntilanteisiin löytyy kyllä halutessa molempia osapuolia miellyttävät ratkaisut.

Mikä seikka työelämässä helpottaisi perheiden arkea yleisellä tasolla?

Esimerkiksi työnantajan tarjoamat lastenhoitopalvelut, erilaiset työaika- ja etätyömahdollisuudet, niin sanotut isovanhempainvapaat, joustavat lomakäytännöt, vapaus rytmittää omaa työtä.

Mitä haluat sanoa töihin paluuta pohtivalle?

Kuten jo edellä mainitsin, kaiken A ja O on suunnittelu: valmiiksi mietityt ruokailut ja kalenteriin merkityt menot helpottavat kiireessä kummasti. Tehokkuus siellä missä olet: töissä keskitytään työasioihin ja kotona läsnäoloon perheen kanssa. Töihin palaavan kannattaa hyödyntää mahdollisuuksia esimerkiksi lyhennettyyn työpäivään; heti ei kannata hypätä täysillä kotimoodista työmoodiin. Töihin palaaminen on muutos koko perheelle, ja arjen käytäntöjen ja rytmin löytäminen voi viedä aikaa. Ja se mikä toimii yhdessä perheessä, ei välttämättä toimi toisessa. Sama pätee myös vanhempainvapaan pituuteen: toisille on tärkeää saada palata töihin nopeastikin, toisille pidempi kotona oleminen on oikea ratkaisu. Yleispätevää sääntöä ei ole: kuuntele itseäsi. Itse koen, että olen parempi äiti, kun saan toteuttaa itseäni myös työelämässä.

Töissäkävijä-palstalla MiBin kumppaneiden työntekijät kertovat, kuinka he sovittavat yhteen perheen ja työelämän.

Näin palaat vanhempainvapaalta töihin sujuvasti – katso kuusi vinkkiä

Töihin palaaminen vanhempainvapaan jälkeen on suuri elämänmuutos, joka koskettaa koko perhettä. Arkinen elämä muuttuu kerralla kokonaan, kun aikataulut vaihtuvat ja uudenlaisia haasteita tulee eteen sekä lapsille että vanhemmille. Tarhassa ja koulussa lapsia odottavat vielä toistaiseksi tuntemattomat kaverit, opettajat ja uudenlainen päiväohjelma. Työpaikalla vanhempi saattaa saada eteensä aiemmasta poikkeavat työtehtävät, muuttuneen organisaation sekä uusia työkavereita.

Toimistolle palaamiseen kannattaakin valmistautua hyvissä ajoin ennen varsinaisen työn aloittamista, jo vanhempainvapaan aikana. Työelämän comebackia varten onkin hyvä tehdä suunnitelma, joka auttaa sinua palaamaan arkiseen aherrukseen helpommin vapaasi jälkeen. Seuraavien vinkkien avulla pystyt varautumaan töiden aloitukseen paremmin ja paluustasi tulee onnistunut.


Ylläpidä osaamistasi ja taitojasi

Oman ammatillisen osaamisen ylläpitämiseen kannattaa yrittää löytää aikaa, vaikka vanhempainvapaalla kädet usein ovatkin täynnä työtä ja touhua uuden tulokkaan kanssa. Seuraa sosiaalisessa mediassa oman alasi vaikuttajia, medioita ja blogeja. Pysyttele perillä siitä, mitä alalla tapahtuu, lue kirjallisuutta, sekä blogitekstejä ja seuraa minkälaisia tutkimuksia omalla alallasi tehdään. Voit myös suorittaa erilaisia sertifikaatteja tai opintoja, joista on hyötyä työssäsi. Tavoitteeksi voisit esimerkiksi asettaa, että yrität lukea yhden ammatillisen tekstin päivässä tai vaikkapa koko kappaleen kirjasta. Töihin palaaminen helpottuu huomattavasti, kun olet perillä siitä mitä omalla alallasi on tapahtunut vapaasi aikana. Näin voit palatessasi keskittyä työtehtäviisi perehtymiseen, eikä kaikkea aikaa tarvitse käyttää toimialasi uusien tuulien opiskeluun.


Verkostoidu muiden vanhempien kanssa

Hyvien verkostojen tarpeellisuutta ei voi painottaa koskaan liikaa. Oikeiden ihmisten tunteminen on (työ)elämässä kultaakin kalliimpaa. Vanhempainvapaalla tulee vietettyä paljon aikaa lasten harrastusten parissa sekä leikkipuistoissa. Juttele muiden vanhempien kanssa hiekkalaatikolla, muskarissa ja vauvauinnissa. Vaihda avoimesti ja rehellisesti ajatuksia urasta sekä työnteosta, ja myös siitä mitä haasteita vanhemmuuden sekä töiden yhdistäminen on tuonut eteen. Kokemusten vaihtaminen antaa hyvää perspektiiviä, sekä voit myös samalla saada arvokasta vertaistukea. Vanhemmuus saa usein myös punnitsemaan omaa uraa uusiksi, sillä pienen ihmisen myötä prioriteetit sekä suhtautuminen elämään saattavat muuttua joskus reippaastikin.


Pidä yhteyttä työpaikkaasi

Vanhempainvapaan aikana työpaikkaan ja työkavereihin kannattaa olla yhteydessä säännöllisin väliajoin. Pyri myös mahdollisuuksien mukaan osallistumaan yhteisiin infotilaisuuksiin ja juhliin, kuten organisaatiosi tiedotustilaisuuksiin sekä pikkujouluihin. Jos työpaikallasi on käytössä yhteinen sisäinen tiedotuskanava, pyydä että voisit jäädä seuraamaan kanavaa, sekä osallistua keskusteluihin, vanhempainvapaasi ajaksi. Voit myös kysyä, jos voisit vapaasi aikana osallistua vaikka muutamaan kevyempään projektiin työpaikalla. Näin pysyt paremmin mukana työpaikkasi tekemisessä, sekä otteesi työhön pysyy paremmin muistissa.


Selkeytä työtehtävät, tavoitteet ja mittarit

Aina silloin tällöin vanhempainvapaan jälkeen työtehtävät saattavat vaihtua, etkä enää pääse tai halua palata entiseen positioosi. Erityisesti tällöin on hyvä kirkastaa esimiehesi kanssa nykyisen roolisi työtehtävät, tavoitteet sekä mittarit. Epäselvät odotukset ja tavoitteet heikentävät työmotivaatiota, jos et tiedä tarkalleen mitä tehtäviä sinulle kuuluu tai miten onnistumistasi mitataan. Kirjatkaa esimiehesi kanssa aiheesta sovitut asiat muistioon ja tallentakaa se yhteisesti tiedossa olevaan paikkaan, jotta dokumenttiin voidaan tarvittaessa palata myöhemmin. Riippuen organisaationne tiedonjakokäytännöistä, miettikää voisiko dokumentin myös jakaa avoimesti koko organisaatiollenne. Tavoitteet voi alkuun kirjata esimerkiksi ensimmäiselle kolmelle kuukaudelle, tai kvartaaleittain paluusi ajankohdasta riippuen. Myös välietappien toteutumista kannattaa seurata yhdessä esimiehen kanssa säännöllisesti. Esimerkiksi OKR-malli on yksinkertainen ja helposti lähestyttävä viitekehys tavoitteiden seuraamiseen.


Huolehdi perehdytysohjelmasta

Vanhempainvapaa on ihanaa aikaa, mutta sen jälkeen olet kuitenkin usein ollut työelämästä pois lähes vuoden tai jopa kauemmin ja työpaikalla on ehtinyt tapahtua paljon. Uusia työkaluja sekä järjestelmiä on otettu käyttöön, tekemisen tavat ovat kehittyneet, organisaatiorakenne on saattanut muuttua sekä uusia työkavereita on tullut taloon. Useassa organisaatiossa vanhempainvapaalta palaavia ihmisiä pidetään oletuksena vanhoina työntekijöinä, eikä heille ole suunniteltu kunnollista perehdytysohjelmaa. Kysy perehdytyksestä esimieheltäsi jo etukäteen ennen paluutasi ja pyydä, että sellainen tehdään myös sinulle. Hyvin suunniteltu ja toteutettu perehdytys on sekä töihin palaavan työntekijän että organisaatiosi etu. Perehdytyksen ansiosta olet työnantajallesi nopeammin tuottava työntekijä sekä pääset itse helpommin kiinni hommiisi.


Etsi mentori sparraamaan ja vertaistukea tsemppaamaan

Kunnollisen perehdytysohjelman lisäksi toivo esimieheltäsi, että sinulle nimetään työpaikalta oma mentori. Mentori voi olla henkilö, joka auttaa sinua erityisesti itse työtehtäviisi liittyvissä asioissa tai yleisemmällä tasolla organisaatioon ja sen toimintaan liittyvissä aiheissa. Jos kaipaat apua esimerkiksi oman urasi tavoitteiden asettamisessa tai suunnan määrittämisessä, ulkopuolinen coach voi olla hyvä apuri. Myös erilaisten naisverkostojen kuten MiBin, Facebookin Ompeluseuran, Future Femalen, Aalto Women in Businessin tai Tiistai-klubin avulla voit saada arvokasta vertaistukea oman urasi tueksi.

Jenni-Siikaniva-2-600x400.jpg

Jenni Siikaniva on 4-vuotiaan Filip-pojan äiti, pitkän linjan viestinnän ja markkinoinnin ammattilainen sekä perhesivusto Mutsimedian perustaja. Jenni on merkityksellisen työelämän puolestapuhuja sekä erityisen kiinnostunut työnantajamielikuvan ja työntekijäkokemuksen kehittämisestä organisaatioissa.

Aktiivikyselyn helmiä: Parasta MiB-aktiivitoiminnassa? Ihmiset tietenkin!

Mitä miettii MiB-aktiivi toiminnassa mukana olemisesta? Entä mikä vetää aktiivityöhön mukaan äidit, joilla muutenkin on useampi lusikka sopassa ja rauta tulessa? Me kysyimme tätä heiltä itseltään. Huhtikuussa 2018 suoritettiin jälleen yksi MiB-aktiivikysely, johon vastasi 56 % kaikista lähes 300 MiB-aktiivista.

“Upeat ihmiset, uuden oppiminen, saa hyödyntää ammatillista osaamistaan, saa kiinnostavaa tekemistä päiviin.”

Valtaosa aktiiveista on mukana paikallistoiminnassa, eli järjestää tapahtumia MiBiin kuuluvien iloksi ja hyödyksi. Kolmasosa aktiiveista on mukana valtakunnallisella tasolla. Mukaan toimintaan tullaan yleensä joko sosiaalisen median tai ystävän innoittamana.

MiB-kuva-2018.jpg

MiBistä haetaan lähinnä verkostoitumismahdollisuuksia ja uusia tuttavuuksia, mutta moni lähtee mukaan toimintaan myös voidakseen kehittää itseään ja omaa osaamistaan.

“Ihanat naiset! Oman osaamisen kehittäminen ja ideoiden toteuttaminen. Verkoston kasvattaminen.”

Muita syitä aktiivitoimintaan liittymiseen löytyy muun muassa halusta päästä vaikuttamaan yhteiskunnalliseen toimintaan ja tasa-arvotyöhön.

“Upea porukka, olla osa jotain isompaa ja edistää niin paikallistason toimintaa kuin vähintään välillisesti yhteiskunnallisiakin asioita.”

Viime vuoteen verrattuna työssäkäyvien mibiläisten määrä on noussut jonkin verran. Kuluvan vuoden kyselyn mukaan 35 % aktiiveista on perhevapaalla, viime vuonna vastaava luku oli 48 %. Noin puolet työskentelee joko koko- tai osa-aikaisesti.

Keskeisiä lukuja:

82 % pitää toimintaa antoisana tai erittäin antoisana
59 % aktiiveista osallistuu toimintaan päivittäin tai viikottain
49 % aktiiveista on ollut mukana toiminnassa yli vuoden
6 % on ollut mukana yli kaksi vuotta

Aktiivi voi toteuttaa haaveitaan

MiB-aktiivi voi olla mukana paikallisjaostossa tai valtakunnallisessa tiimissä, jolla on oma vastuualueensa toiminnassa.

Aktiivitoiminnassa mukana oleva mibiläinen voi päästä toteuttamaan ei vain muiden toiveita, vaan myös omia haaveitaan. Esimerkiksi paikallisaktiivina pääsee vaikuttamaan siihen, millaisia tapahtumia MiB järjestää. Tapahtumia järjestävänä aktiivina voi järjestää sellaisia tilaisuuksia, jotka kiinnostavat itseä sekä mahdollisesti myös monia muita.

“Parasta on mukavien, aikaansaavien ja ammattitaitoisten naisten kanssa yhdessä tekeminen, sparrailu ja elämän tilanteen jakaminen. Mahtavaa on myös se, että jos haluaa itse oppia jostakin aiheesta tai kuulla jotakuta puhujaa, voi järjestää tapahtuman aiheesta tai pyytää kyseistä henkilöä esiintyjäksi.”

MiBin toiminta on siis hyvin pitkälti aktiiviensa näköistä. Jokainen meistä tuo pienen palan itseään toimintaan omien kiinnostuksen kohteiden, oppimishalun ja innon kautta.

Aktiivitoiminta kehittyy kyselyiden avulla

Aktiivitoiminnassa on paljon hyvää, mutta totta kai kehittämiskohteitakin löytyy. MiB-aktiiveille tyypillisesti kehitysehdotuksia tuli kyselyn yhteydessä runsaasti. Yksi keskeinen näistä toiminnan kehittämisen paikoista on tiedon siirtäminen vanhoilta uusille aktiiveille.

Kuten kaikissa organisaatiossa hiljaisen tiedon katoaminen aktiiviuransa lopettavien myötä pitäisi pystyä ehkäisemään. Se onnistuu vain hyvän perehdytyksen avulla ja tähän MiB-aktiivit pyrkivät nyt panostamaan.

Hiljaisen tiedon säilyttäminen ja onnistunut perehdytys pitävät myös yllä aktiiveja yhdistävää hyvää ja innostavaa ilmapiiriä ja hitsaa tiimit ja verkostot yhteen. Uusi aktiivi ei jää tyhjän päälle, vaan hän saa kaiken tarvittavan avun, jotta toiminta tuntuu mielekkäältä ja yhteisölliseltä.

Kiinnostaako sinua liittyä mukaan ja aloittaa ura MiB-aktiivina? Ole rohkea ja aktivoidu!

Teksti: Laura Kyllönen, tuore aktiivi ja Mibin viestintä- ja markkinointitiimissä sisältötiimin vetäjä, työskentelee rahoitusalalla sisällöntuottajana.

Sitaatit ovat aktiivikyselyn avoimista vastauksista poimittuja helmiä.

Sopimuksista sekä äitiyden ja työn yhdistämisestä asianajoalalla

 

Kävin puhumassa MiB ry:n tilaisuudessa Tampereella sopimuksista ja sopimusoikeudesta. Aihe on kaikille varmasti tuttu, sillä jokainen meistä joutuu tekemisiin erilaisten sopimusten kanssa, niin työelämässä kuin työajan ulkopuolella. Silti sopimusoikeuden yleisten oppien vaikutukset saatetaan epähuomiossa helposti sivuuttaa ja jälkikäteen monet harmittelevat, että kunpa olisin tämänkin asian ymmärtänyt ottaa huomioon. Kun erilaisia sopimuksia laatii, muokkaa ja kommentoi työkseen, ja olen myös nähnyt kuinka sopimuksiin liittyviä riitoja on ratkaistu oikeudessa asti, uskallan väittää tietäväni sen, mitä sopimusten solmimisessa vähintään kannattaisi huomioida. Turhaa juristijargonia välttäen, keräsin yhteen keskeisimpiä seikkoja sopimuksiin liittyen.

 

Mitä sopimuksissa siis kannattaa olla ja mitä niiden tekemisessä kannattaa ottaa huomioon?

Mieti mikä sopimus on kyseessä ja mitä haluat. Se, kuinka paljon voit vaikuttaa sopimuksen sisältöön, riippuu ensinnäkin sopimustyypistä ja aiheesta. Jokainen meistä on varmastikin ollut tilanteessa, jossa iso yritys tarjoaa vakiosopimusehtojaan ja et saa esimerkiksi tietokoneen päivitystä tms. tehtyä, ellet hyväksy kyseisiä ehtoja (joita kukaan harvemmin edes lukee). Aina ei siis ole mahdollista vaikuttaa sopimukseen ja sen ehtoihin, sillä vaihtoehtona tilanteessa on, ettet solmi sopimusta olleenkaan. Suomessa vallitsee sopimusvapaus, mikä tarkoittaa lähtökohtaisesti sitä, että saat vapaasti tehdä sopimuksia, saat valita sopimuskumppanisi suht vapaasti, saat päättää sopimuksen sisällöstä vapaasti ellei siitä ole toisin ja erikseen muuta säädetty. Määrämuotoinen sopimus kun edellyttää tietyn määrämuodon täyttymistä ollakseen pätevä. Koska lähes kaikesta voidaan sopia, kysymys kuuluukin mistä kannattaa sopia ja miten?

Jos kyse on esimerkiksi työsopimuksesta tai sopimus jostakin suuresta hankinnasta, kannattaa miettiä mitä oikeasti haluaa ja tarvitsee sekä mihin on valmis ryhtymään, ja pyri laatimaan sopimus siten, että sen toteuttaminen on molempien osapuolten kannalta mielekästä. Aina ei valitettavasti saa juuri sitä ideaalisinta ehtoa tai siinä määrin kuin haluaa, mutta kannattaa myös miettiä mihin rajaan asti on valmis tulemaan vastaan ja pyrkiä perustelemaan kantansa. Kultainen keskitie voi löytyä, kun osaa esittää asiansa hyvin ja ymmärrys toista osapuolta kohtaan helpottaa mahdollisen kompromissin hyväksymisessä. Sopimukset yleensä syntyvät neuvotteluprosessin tuloksenaja tästä syystä on hyvä tiedostaa, mitä on tekemässä ja miksi, ja mitä siitä seuraa.

Aiesopimus, esisopimus, sopimus. Ymmärrä mikä ero eri sopimustyypeillä on. Aiesopimus nimensä mukaisesti kertoo osapuolten aikomuksesta sopimuksen tekemiselle, mutta se ei kuitenkaan velvoita osapuolia samalla tavalla kuin sopimus. Esisopimus puolestaan velvoittaa jo osapuolia sopimuksen tekemiseen, mutta jonkin ehdon, luvan tms. täyttyminen saattaa olla edellytyksenä lopulliselle sopimukselle. Aie- ja esisopimuksissa saatetaan sopia aikataulusta, salassapidosta ja tietojenvaihdosta. Esisopimuksen ja sopimuksen rikkomisesta voi aiheutua jokin seuraamus, kuten sopimussakko, ennakkomaksun menettäminen tai jopa vahingonkorvausvelvollisuus.

Tunne sopimuskumppanisi ja tiedä kenen kanssa olet laatimassa sopimusta ja miksi. Tämä on juridisestikin hyvä tiedostaa, sillä väärän tahon kanssa tehty sopimus voidaan katsoa pätemättömäksi. On hyvä tiedostaa muun muassa onko henkilöllä esimerkiksi valtuutus solmia kyseinen sopimus, tarvitaanko hallituksen päätöstä tai onko henkilö varmasti oikeustoimikelpoinen. Riippuen siitä, onko osapuolina yrittäjät vai yksityishenkilöt, asetelma ja lainsäädäntö on erilainen ja sopimusosapuolilla saattaa olla suoraan erilaisia lainsäädännöllisiä velvoitteita, joista ei voida niin vaan poiketa, ja mikä vaikuttaa olennaisesti sopimuksen sisältöön ja ehtoihin.

Mieti käytätätkö mallipohjaa, yleisiä ehtoja vai teetätkö sopimuksen kokonaan ammattilaisella. Tämäkin riippuu hyvin paljon siitä, mikä sopimus on kyseessä, vaatiiko se jotakin tiettyä määrämuotoa ja millaiset ovat alan yleiset ehdot. Valmis mallipohja voi olla edullisin vaihtoehto, jos vaan osaa valita sen oikean ja sopivimman. Myös yleiset ehdot voivat toimia hyvin, jos tietää miten niitä hyödynnetään, sillä pelkkä niihin viittaaminen ei riitä. Yleensä sopimuksissa on ja käytetään myös erityisehtoja, ja täytyy olla tarkkana senkin suhteen missä järjestyksessä mitäkin ehtoja sovelletaan. Tästä syystä sopimuksen tarkistuttaminen ammattilaisella kannattaa, mikäli sopimuksen sisältö yhtään mietityttää. Epäselvää sopimusehtoa voidaan tulkita laatijansa vahingoksi ja tyhmyydestä helposti sakotetaan.

Sopimuksen minimirunko on usein seuraavanlainen:

  • sopijapuolet

  • sopimuksen tausta ja tarkoitus

  • soveltamisala

  • varsinaiset sopimusehdot (velvollisuudet, viivästys- ja virhetilanteet, salassapito, kilpailukielto)

  • voimassaolo, sopimuksen päättäminen

  • riidanratkaisua koskevat ehdot

  • päiväys ja allekirjoitus

Tämän sopimusrungon ympärille kirjataan kaikki tarpeellinen ja olennainen osapuolten tahtotilan mukaisesti. Helppoa vai mitä? Paitsi jos niitä vaihtoehtoja ja tilanteita on paljon, eikä ole varma siitä, miten sopimus turvaa ne omat intressit. Sopimuksissa kyse on usein nimenomaan riskienhallinnasta ja sopimuksilla voidaan ennakoida erilaisia epäedullisia tilanteita. Hyvä sopimussuhde voi jatkua epämieluisista tilanteista huolimatta, jos osapuolet ovat varautuneet sopimuksessa erilaisiin tilanteisiin ennakolta ja sopimuksesta esimerkiksi löytyy kohta, jonka mukaan toimitaan tietyssä ongelmatilanteessa. 

Kannattaa vielä muistaa, että sopimusten tulkinta on oma lajinsa, mikä saattaa tulla myöhemmin vastaan, jos sopimus on liian epäselvästi laadittu tai tulkinnanvarainen. Siinä vaiheessa mm. osapuolten tai alan käytännöstä voidaan hakea tukea tulkinnalle. Osapuolten tarkoitus ratkaisee, mutta sen osoittaminen voi tuoda omat haasteensa. Tästäkin syystä kaikesta on hyvä sopia kirjallisesti, vaikka suullinen sopimus olisi yhtä pätevä kuin kirjallinenkin.

 

Millaista on äitiyden ja työn yhdistäminen asianajoalalla?

Kerroin tilaisuudessa myös siitä, millaista on olla kahden pienen lapsen äiti alalla, jossa työpäivät voivat venyä ja muuttuvat työtilanteiden mukaan. Olen ollut asianajoalalla koko juristiurani enkä tiedä juuri muusta. Käräjäoikeuden määräpäivät, asiakkaiden tarpeet ja toimeksiantotilanne määrittelevät työaikatauluni. Välillä on vaan enemmän töitä, ja ei istunnosta tai neuvottelusta niin vaan lähdetä kesken asian käsittelyn. Se miten perheen ja työn yhdistäminen onnistuu, riippuu oman kokemukseni ja kollegoiden kertoman perusteella pitkälti työpaikasta. Onneksi nykyinen työnantajani Asianajotoimisto Fenno on tässä suhteessa mahtava, sillä saan olla sekä hyvä äiti että hyvä juristi, tinkimättä kummastakaan valitsemastani roolista. Hyvä puoli tällä alalla on siinä, että työaikoja pystyy myös järjestelemään suht hyvin omien menojen ja lasten aikataulujen mukaan, jos vaan työnantaja sen sallii. Välillä vien lapseni vähän myöhemmin hoitoon ja välillä haen heidät aikaisemmin, ja kotoa käsin pystyn tarvittaessa tekemään hyvin töitä. 

En voisi toivoa lapsilleni parempaa isää, sillä puolisoni osallistuu tasapuolisesti lastemme hoitamiseen. Yksin en tähän välttämättä pystyisi ja olen kiitollinen siitä, että minulla on myös hyvä tukiverkosto lähellä, joka auttaa tarpeen tullen. Vitsailin aikoinani, että perustamme perheen, kun oma äitini jää eläkkeelle ja niinhän siinä sattumalta kävikin. Puolisoni työnantaja on onneksi myös perhemyönteinen (vaikka miesvaltainen ala), mutta mieheni vuorotyö tuo puolestaan omat haasteensa arkeemme. Vaikka tämä arki on välillä melkoista aikataulujen yhteensovittamista ja kiireet painavat, pyrin kuitenkin aina siihen, että kun olen perheeni kanssa en tee tai ajattele työasioita, vaan pyrin olemaan läsnä siinä hetkessä ja sen ajan, jonka vietämme keskenämme. Toistaiseksi kaikki on mennyt hyvin, enkä ole edes nähnyt syytä tehdä asioita toisin.

Olen ymmärtänyt, että asianajoala elää tällähetkellä tietynlaisessa murroksessa, vanhempi sukupolvi väistyy ja nuoremmat tuovat mukanaan modernia ajattelua, mihin kuuluu myös perhemyönteisyys. Ala myös vähitellen naisvaltaistuu. Itse haluan tuoda esiin ja olla esimerkkinä siinä, että juristi voi saada myös perheen ja lasten äiti voi palata yhtä osaavana takaisin työelämään siinä missä isäkin. Suoritin myös asianajotutkinnon loppuun ollessani äitiyslomalla, koska tiesin palaavani takaisin työelämään ja asianajoalalle vauva-ajan jälkeen. Uskallan jopa väittää, että äitiyden myötä olen parempi työssäni, sillä ajatusmaailma muuttuu ja kehittyy lasten myötä ja tehokkuus saa kokonaan uuden merkityksen. Toivottavasti viimeistään muutaman vuoden kuluttua kenenkään ei tarvitsisi epäillä asianajajan ammatin ja äitiyden yhdistämistä, ja uraäiti on yhtä hyvä äiti siinä missä kotiäitikin. 

 

PäiviH-ja-lapset.jpg

Kirjoittaja: Päivi Heinonen 

LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/päivi-heinonen-033534137

Kirjoittaja työskentelee Asianajotoimisto Fenno Oy:ssä, on koulutukseltaan oikeustieteen maisteri sekä asianajaja ja hän on 3,5-vuotiaan pojan ja 1,3-vuotiaan tytön äiti. Päivi on itsekin MiBin jäsen ja toimii nykyään myös vapaaehtoisena aktiivina Tampereella.

Esihenkilö, palaako työntekijä perhevapailta? Näillä viidellä vinkillä onnistut!

 

Koulujen lukuvuosi on alkanut, ja päiväkodit ovat aloittaneet toimintansa kesätauon jälkeen. Päivähoidon aloitus on edessä monessa perheessä, kun tuhannet vanhemmat palaavat perhevapailta takaisin työpaikoilleen. Uraäitien yhdistys Mothers in Business MiB ry:n edunvalvonnan ohjelmapäällikkö Kristiina Paavola keräsi viisi parasta vinkkiä perhevapailta paalavan vanhemman työnantajalle.

 

Varaa aikaa paluukeskusteluun

“Muutamaa kuukautta ennen paluuta tai viimeistään sen yhteydessä pidetään kehityskeskustelun tapainen paluukeskustelu. Keskustelussa sovitellaan yhdessä töihinpalaajan työaikaa, toimenkuvaa ja työmäärää. On tärkeää, että käydään läpi selkeät etätyökäytännöt ja  työaikojen liukumasäännöt. Toimenkuvassa tapahtuneet muutokset voivat olla olemassa myös organisaation muutosten puolesta ja on tärkeää käydä läpi erilaisten muutosten vaikutus työtehtäviin. Samalla voidaan päivittää koulutustarpeet ja yleensä muuttuneet kiinnostuksen kohteet”, Paavola summaa.

 

Perehdytä käytännön asioihin

“Varsinkin tällöin, kun työntekijä on ollut poissa useamman vuoden, tulisi perehdytys järjestää samoin kuin uudelle työntekijälle. Tässä voidaan hyödyntää esim. uuden työntekijän check-list tyyppistä käytännön ohjeistusta. Työn sujuminen voi olla hyvin pienistä asioista kiinni. Työntekijää auttaa, kun salasanat, avaimet, ruokailut, muutokset organisaatioissa, työvälineet, uudet ohjelmistot, uudet toimitilat ja ihan vaikka oma työpiste ovat selkeästi ohjeistettu”, ohjeistaa Paavola.

 

Työyhteisön pelisäännöillä on merkitystä

“Kollegat ja toimintatavat muuttuvat, joten myös työyhteisön kanssa kannattaa päivittää työpaikan käytäntöjä ja työtehtäviä. On kaikkien etu, että palaava työntekijä osaa toimia tehtävissään ja työyhteisössään oikealla tavalla ja omaksuu päivitetyt käytännöt.  Tässä kohdin on myös hyvä sopia sujuvat sijaistuskäytännöt mikäli työntekijä tarvitsee esimerkiksi tilapäistä hoitovapaata. On tärkeää, että työyhteisössä noudatetaan toisaalta myös tasapuolisuutta, koskien esim. joustoja, lomia ja epätyypilliset työaikoja”, Paavola painottaa.

 

Tutustu lainsäädäntöön ja henkilöstöhallinnon käytäntöihin

“Tässä on jo lähtökohtaisesti tärkeää, että esimies perehtyy lainsäädäntöön vaikka yhdessä henkilöstöhallinnon kanssa. Muutoksia perhepolitiikassa, etuusjärjestelmässä ja työehtosopimuksissa tapahtuu vuosittain. Tämä kokonaisuus on hyvä myös lähiesimiehen tuntea. Palannut työntekijää ei saa kohdella perhevelvoitteiden ja oikeuksien takia kuitenkaan epäedullisemmin”, muistuttaa Paavola.

 

Onnistu esimiehenä!

“On tärkeää, että esimies ymmärtää ja tukee aidosti työntekijän muuttunutta elämäntilannetta ja ottaa sen huomioon johtamisessa ja koko työyhteisössä. Kyse voi olla ihan pienistäkin eleistä. Ja mikä kaikkein tärkeintä, esimiehen kannattaisi tuoda esiin, että palannut työntekijä on tervetullut ja odotettu”, kannustaa Paavola.

 

Kristiina Paavolan mukaan yhä useampi yritys on ottanut perheystävälliset käytännöt osaksi henkilöstöpolitiikkaa.

“Perheystävällisyydellä on todistetusti positiivista vaikutusta niin työhyvinvointiin kuin yrityksen julkiseen kuvaan. Lisääntynyt työhyvinvointi ja positiivinen yrityskuva vaikuttavat myös vääjäämättä lopulta yrityksen tulokseenkin.”

Perhetilanteiden huomioimisen tarve yritysten käytännöissä ja asenteissa on yhä kasvamassa, koska työntekijät saavat lapsia yhä vanhempina. Monet työntekijät ovat perheellistyessään jo hyvinkin vastuullisissa tehtävissä.

“Jos työpaikaltasi ei vielä löydy toimintamallia perhevapailta palaavan työntekijän vastaanottamiseksi takaisin, niin nyt on hyvä aika laatia sellainen. Hyödyt ovat molemminpuoliset. Hyvin hoidettu paluu saa työntekijän nopeammin takaisin työn pariin sekä sitouttaa ja innostaa työntekijää työhön”; Paavola päättää.

Mothers in Business MiB ry on vuonna 2014 perustettu lähinnä korkeasti koulutettuja äitejä yhdistävä verkosto. Yhdistyksellä on noin 3900 jäsentä ja yhdeksän paikallisjaostoa. Yhdistys tukee jäseniään työn ja perheen yhteensovittamisessa, tarjoaa mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen, verkostoitumiseen ja uralla etenemiseen, sekä edistää äitien asemaa ja perhemyönteisyyttä työelämässä ja yhteiskunnassa.