Yhä useampi organisaatio haluaa työntekijät useammin toimistolle
Moni organisaatio miettii juuri nyt, pitäisikö etätyölinjauksia miettiä uudelleen. Keväällä nähtiin myös uutisointeja siitä, että isot organisaatiot edellyttävät jatkossa toimistolla työskentelyä selvästi useammin. Työntekijät puolestaan arvostavat edelleen joustavuutta ja moni jännittää, millaisiin ratkaisuihin oma työnantaja päätyy.
Huoli yhteisöllisyydestä nousi jo koronarajoitusten aikana, kun oltiin pakotetussa etätyössä. Moni ajatteli yhteisöllisyyden korjaantuvan, kun siirrytään hybridityöhön ja nähdään useammin toimistolla. Mutta sitten kävikin niin, että joustavan hybridimallin valinneet totesivat työntekijöiden suosivan edelleen huomattavan paljon etätyötä. Johtajat ovat edelleen huolissaan yhteisöllisyydestä, mutta rinnalle on lisäksi noussut huolta myös ideoinnista ja innovaatioista, koko organisaation tuottavuudesta, oppimisesta ja osaamisen kehittymisestä sekä hiljaisen tiedon siirtymisestä.
Mitä tutkimukset kertovat yhteisöllisyydestä?
Hyvä yhteishenki on tärkeää työyhteisössä. Sen osoittavat lukuisat eri tutkimukset. Kiinnostavaa on kuitenkin se, että ennen pandemiaa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että jopa 40 prosenttia kokee eristäytyneisyyden ja ulkopuolisuuden tunnetta työssä. Yhteishenki ei siis aikaisemminkaan koskettanut kaikkia, vaikka toimistolla kohdattiinkin päivittäin. Toiset ovat jopa kertoneet työpaikan ilmapiirin parantuneen etätyön myötä.
Toisessa 2019 tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että 77 prosenttia vastaajista piti läheisiä suhteita työkavereihin tärkeimpänä työtyytyväisyyden tekijänä. Työkaverit voivat olla läheisiä ja yhteistyö varsin sujuvaa myös etänä. Tästä on useita osoituksia hajautuneista tiimeistä, jotka ovat maantieteellisistä syistä jatkuvasti etäällä toisistaan. Tätä ei välttämättä kuitenkaan aina johdossa ymmärretä, kun kiva pöhinä, ongelmanratkaisukeskustelut ja naurunremahdukset eivät näy käytävillä.
Go On Feelback tutkimuspalveluiden tekemässä hybridityötä koskevassa tutkimuksessa syksyltä 2023 puolestaan todettiin, että yhteisöllisyyteen vaikutti toimistopäivien lukumäärää enemmän se, oliko oma tiimi ja esihenkilö samana päivänä toimistolla vai ei.
Hybridimallin vaikutukset yhteisöllisyyteen puolestaan ovat sangen hyvät, jos henkilöstö kokee, että työssä on paljon joustavuutta eli hybridimallia ei koeta pakottavana. Jos taas malli tuntuu pakottamiselta toimistolle, on sillä merkittävä yhteenkuuluvuuden kokemusta heikentävä vaikutus. Ratkaisuja yhteisöllisyyteen tulisikin etsiä muualta kuin toimistopäivien määrästä.
Mitä tästä kaikesta on hyvä ymmärtää?
Edellä mainitut huolet yhteisöllisyyden ohella ovat aiheellisia, mutta myös osoitus siitä, että etätyöaikana ei opittu riittävästi uusia toimintamalleja. Monessa organisaatiossa siirryttiin sujuvasti käyttämään Teamsia tai vastaavia etäkokoustyökaluja. Edistyksellisimmät oppivat lisäksi hyödyntämään digitaalisia työtiloja työhön liittyvistä kysymyksistä keskusteluun sekä työn tehostamiseen.
Digitaaliset välineet ovat kuitenkin vain yksi osa kokonaisuutta. Lisäksi kokonaisuuteen vaikuttaa miten me ihmiset toimimme: millaisia käytänteitä ja prosesseja luomme työhön? Tutkimuksista olemme saaneet viitteitä siitä, että käytäntöjen kehittämisestä hyötyvät myös lähityössä olevat. Kokemuksemme mukaan moni organisaatio kuitenkin toimii edelleen hyvin samankaltaisesti kuin toimistolla ollessaan.
Aikaa ei haluta käyttää toimintamallien kehittämiseen, vaan toivotaan lähityön lisäämisen ratkaisevan nämä haasteet. Mutta niin kauan kuin teemme työtä osittainkin etänä, jää yllättävän moni asia sattuman varaan, sillä aina joku on etänä. Jos taas luomme käytäntöjä siihen, miten työssä tapahtuu oppimista kollegoilta, miten siirretään osaamista ja hiljaista tietoa, tai millaisin käytännöin varmistamme ihmisten tutustumisen ja yhteenkuulumisen syntymisen, toteutuvat nämä asiat paljon todennäköisemmin.
Paremman tulevaisuuden varmistaminen
Kokemuksemme hybridityön kehittämisestä eri organisaatioista kertoo ennen kaikkea siitä, että yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuus syntyy ihmisille eri asioista ja myös sen merkitys työssä on erilainen. Yhteenkuluuvuus rakentuu siellä, missä tehdään mielekästä yhteistyötä, saadaan yhdessä aikaan tuloksia ja onnistumisia, ratkaistaan kiperiä kysymyksiä ja opitaan toiselta työn lomassa arvokasta uutta osaamista. Yhteisöllisyys ei siis synny kahvihetkillä tai hauskoilla yhteisillä tilaisuuksilla, vaikka niitäkin toki tarvitaan, mutta todellinen yhteenkuuluvuus syntyy, kun työn rakenteet ovat kunnossa. Ja silloin yhteisöllisyyden kokemus voi olla erittäin vahva myös, vaikka usein ei kohdatakaan kasvotusten.
Ihannetilanteessa työtä ja toimintamalleja kehitetään mielekkäämmäksi ja tehokkaammaksi yhdessä tekijöiden kanssa. Toimintamalleihin sisältyy myös keskustelu siitä, millaisia kohtaamisia ja yhteisiä tilaisuuksia tarvitaan ja kuinka usein. Mitä näiden kohtaamisten aikana tapahtuu? Sillä totuus kuitenkin on se, että lähitapaamisiakin tarvitaan.
Parhaimmillaan hybridityö mahdollistaa kohtaamiset samassa paikassa sopivan säännöllisesti ja nämä kohtaamiset myös mietitään tarkoituksenmukaiseksi. Samalla säilyy työssä kaivattu joustavuus, joka mahdollistaa keskittymistä vaativien työtehtävien tekemisen omassa rauhassa sekä oman työn ja vapaa-ajan tasapainottamisen. Tärkeintä on saada organisaation edustajat sekä työntekijät keskustelemaan aiheesta saman pöydän ääreen, sekä kuuntelemaan ja ymmärtämään toisensa näkökulmat. Sen jälkeen pohditaan yhdessä, miten työ organisoidaan fiksusti niin, että asetut tavoitteet saavutetaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Kirjoittaja Ulla Vilkman on mukana Perhemyönteisen työkulttuurin johtamisen koulutuksessa aiheenaan Käytännön vinkkejä joustavaan työhön.
"Kirjan tulisi löytyä jokaisen johtoryhmän pöydältä, jossa mietitään modernin työn sielunelämää."
Ulla Vilkman on modernin johtamisen ja työelämän kehittäjä sekä Timanttia Consultingin valmentajatiimin vetäjä. Johtamisen ja monipaikkaisen työn asiantuntijana Ulla on julkaissut myös kolme tietokirjaa mm. kirjat Etäjohtaminen - tulosta joustavalla työllä (Talentum 2016) ja Näin menestyt monipaikkaisessa työssä (Alma Talent 2023) ja kaksi muuta julkaisua. MiBin jäsenet saavat 20% alennuksen Ullan kirjoista koodilla LUENTO verkkokaupasta ja Perhemyönteisen työkulttuurin johtamisen koulutuksessa 6.9.2024.
Ullan pitkä kokemus valmentamisesta ja johtamiskulttuurien kehittämisestä auttaa löytämään asiakkaalle oikeat ratkaisut. Lisää tietoa ja luento- ja valmennustiedustelut ulla.vilkman@timanttia.fi.
”Kirja on monipuolinen ja laaja teos yhdestä tämän hetken vilkkaimmin keskustelluista teemoista työelämässä. Kirjan vahvuuksia ovat konkreettiset esimerkit ja työkalut, joista hyötyvät niin yritysten ylin johto, esihenkilöt kuin asiantuntijatkin, jotka miettivät minkälaisia ratkaisuja monipaikkaisessa työssä pitäisi tehdä.”
– Pauli Forma, työkykypalveluista vastaava johtaja, Varma
