Mothers in Business MiB ry:n lausunto Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen järjestämään kuulemistilaisuuteen ns. pohjamallista vanhempainpäivärahajärjestelmän uudistamiseksi 25.2.2020.
Perhevapaauudistuksessa hyvät edellytykset modernin ja joustavan mallin aikaansaamiseksi
Hallituksen perhevapaamallissa lisääntyvät joustot ovat tervetullut uudistus, toteaa uraäitien yhdistys Mothers in Business. Joustomahdollisuudet kaipaavat toteutuakseen työelämältä perheystävällisyyteen panostamista ja halua edistää työn ja perheen yhteensovittamista.
Hallituksen perhevapaamalli esiteltiin 5.2.2020. Malli kasvattaa ansiosidonnaisten vapaiden kokonaispituutta ja varaa molemmille vanhemmille 164 päivärahapäivää, joista 69 päivää voi siirtää toiselle vanhemmalle. Lisäksi synnyttävälle vanhemmalle on kiintiöity 30 päivän raskausraha. Uudistus lisää myös tuntuvasti joustoja: jatkossa vanhempainrahaa voisi käyttää lyhyissä pätkissä ja jopa yksittäisinä päivinä.
Susanna Mikkonen / Kuva: Suvi Kivimaa, Studio Torkkeli
“Perhevapaisiin suunnitteilla olevat joustot ovat odotettu ja tervetullut uudistus nykymalliin”, kommentoi Mothers in Business -verkoston puheenjohtaja Susanna Mikkonen.
“Perhevapaan ja työssäkäynnin vastakkainasettelusta on aika päästä eroon, ja uudistaa perhevapaat vastaamaan perheiden ja muuttuvan työelämän tarpeita.”
Perheet toivovat monipuolisia joustoja
Mothers in Business kysyi jäsentensä keskusteluryhmässä toiveita perhevapaauudistuksen joustoille. Yhdistyksen jäsenet toivovat uudistukselta monipuolisia joustoja. Erityisesti toivottiin mahdollisuutta tehdä perhevapaan aikana nykyistä joustavammin osa-aikatyötä ja säästää käyttämättä jääneet vapaapäivät myöhemmin pidettäviksi. Vapaita tulisi myös voida käyttää pidemmällä aikavälillä aina lapsen kouluikään saakka.
Lisäksi uraäidit nostivat esiin mm. seuraavia ideoita:
Mahdollisuus pilkkoa vapaat yksittäisiksikin vapaapäiviksi
Ei rajoituksia sille, kuinka monessa osassa vapaat voi pitää
Mahdollisuus jatkaa töissä laskettuun aikaan saakka, mikäli raskaana olevan vointi niin sallii. Säästyvät vapaapäivät voisi siirtää myöhemmin käytettäviksi.
Perhevapaapäiviä tulisi voida jakaa vanhempien lisäksi myös muille lapsen tärkeille aikuisille, esimerkiksi isovanhemmille
Mahdollisuus olla toisen vanhemman kanssa yhtä aikaa kotona nykyistä pidempään
Mahdollisuus päättää itse vapaasti, milloin aloittaa osittaisen vanhempainvapaan pitämisen, tarvittaessa vaikka heti lapsen synnyttyä
Mahdollisuus käyttää kotihoidon tukea vanhempien vanhempainvapaajaksojen välissä
Mahdollisuus osittaiseen hoitovapaaseen kaikille, ei vain 6 kk:n työssäoloehdon täyttäville. Osittaisen hoitovapaan tulisi olla työntekijän subjektiivinen oikeus ja työnantajalla lakisääteinen velvollisuus sopeuttaa työmäärää
Joustojen kasvaessa myös varhaiskasvatukseen pääsyn tulee olla entistä sujuvampaa.
Työelämän perheystävällisyys mahdollistaa joustot
Uudenlaiset joustomahdollisuudet edellyttävät työnantajilta aitoa perheystävällisyyttä ja tahtoa panostaa työn ja perheen yhteensovittamiseen. Uraäitien järjestö katsoo, että joustavuuden lisääminen on myös työnantajan etu.
“Perhevapaiden osalta mietitään usein niiden aiheuttamia kustannuksia, mutta suuremman haasteen työnantajalle saattaakin aiheuttaa arvokkaan ja ainutlaatuisen osaamisen poistuminen vapaajakson ajaksi”, uskoo Susanna Mikkonen. “Joustava ja osa-aikatyön mahdollistava perhevapaajärjestelmä auttaa pitämään yksilön osaamista yllä ja mahdollistaa samalla osaamisen pysymisen työnantajan käytössä.”
Yhdistys uskoo, että perheiden yksilöllisten tarpeiden huomioiminen vaikuttaa positiivisesti työntekijöiden hyvinvointiin ja sitoutumiseen. Perheystävällisyys on urahenkisille vanhemmille merkittävä kriteeri niin uuden työpaikan valinnassa kuin nykyiseen sitoutumisessa.
“Perheystävällisyyteen panostaminen ja joustojen mahdollistaminen maksavat itsensä takaisin. Työn ja perheen yhteensovittamisen tukeminen on hyvä keino sitouttaa työntekijöitä ja varmistaa, että paras osaaminen pysyy organisaation käytössä”, kannustaa Mikkonen.
Lisätietoja: Susanna Mikkonen, susanna.mikkonen@mib.fi, p. 0509117367
Valokuva Susanna Mikkosesta (kuva: Suvi Kivimaa, Studio Torkkeli): https://drive.google.com/open?id=1ZoLxjRtzBDd69hz8dLsiZYlGV1S0bwcy
Mothers in Business (MiB) yhdistää yli 4000 urahenkistä äitiä, joille työn ja perheen yhdistäminen on luonnollinen osa arkea. Järjestö tarjoaa mahdollisuuksia työelämätaitojen ja oman osaamisen kehittämiseen ja edistää äitien asemaa työelämässä ja yhteiskunnassa. | https://www.mothersinbusiness.fi/
Perhevapaauudistuksessa oikeansuuntainen viesti tasa-arvosta – joustojen lisääminen tärkeää
Julkisuuteen on tullut tietoja perhevapaauudistuksen etenemisestä 1+7+7-muotoisena. Mallissa synnyttävälle vanhemmalle olisi yhden kuukauden raskausraha, ja sen jälkeen molemmille vanhemmille omat seitsemän kuukauden kiintiönsä. Näistä kiintiöistä korkeintaan kolme kuukautta voisi luovuttaa toiselle vanhemmalle. Uraäitien järjestö Mothers in Business on iloinen isien kiintiön kasvamisesta. Järjestö on kuitenkin huolissaan vapaasti jaettavan osuuden suuruudesta, sillä nykyään jaettavat kuukaudet ovat kasaantuneet lähes yksinomaan äideille. Muuttuva työelämä ja perheiden erilaiset tilanteet vaativat myös uusia joustoja järjestelmään.
“Mallin 7+7-muotoilu on kaivattu viesti tasa-arvosta. Kysymykseksi kuitenkin jää, onko se riittävä muuttamaan asenteita niin, että tasajako koetaan perheissä luontevaksi valinnaksi, jota myös työnantajat tukevat”, Mothers in Businessin varapuheenjohtaja Sanna Kranjc pohtii.
Sanna Kranjc
Nyt voimassaolevassa perhevapaajärjestelmässä jaettavaa vahempainvapaaosuutta on noin kuusi kuukautta. Tästä isät käyttävät kuitenkin vain pari prosenttia, ja loppu on kasaantunut äideille. Kansainväliset esimerkit antavat vahvan näytön siitä, että isille kiintiöidyn perhevapaaosuuden kasvattaminen on tehokas keino jakaa hoivavastuuta.
“Niin perheissä kuin työnantajienkin piirissä isän perhevapaaosuudeksi mielletään usein vain hänelle korvamerkityt vapaat. Suurempi kiintiö vahvistaa isien tasavertaisempaa asemaa lastensa hoivassa. Perhevapaiden tasaisempi jako heijastuu pidemmällä aikavälillä myös asenteisiin hoivan työnjaosta ja lisää tasa-arvoa työelämässä ja koko yhteiskunnassa. Siksi se, miten 7+7-mallia siirrettävine kuukausineen tullaan käytännössä perheissä ja työpaikoilla tulkitsemaan, on niin tärkeää”, Kranjc uskoo.
Nykytyöelämä ja perheiden erilaiset tilanteet vaativat joustavampaa järjestelmää
Mothers in Business on ehdottanut omaa 9+9-perhevapaamallia, jossa perhevapaaosuudet kiintiöitäisiin vanhempien välillä tasan, ja niitä voisi käyttää huomattavasti nykyistä joustavammin. Vapaita olisi mahdollista pitää joustavasti vuorotellen, osa-aikaisesti ja pidemmällä aikavälillä aina lapsen kouluikään saakka. Järjestö pitää tärkeänä myös sitä, ettei vanhempainvapaakuukausia ole pakko käyttää yhtäjaksoisesti, vaan jos toinen vanhemmista haluaa olla ensin kotona omia kiintiökuukausiaan pidempään, siihen ei ole pakko käyttää toisen vanhemman kuukausia, vaan voi käyttää esimerkiksi kotihoidontukea.
“Jäämme mielenkiinnolla odottamaan uusia joustoja, joilla järjestelmä saadaan paremmin vastaamaan nykytyöelämää ja perheiden erilaisia tilanteita. Nykyinen perhevapaan ja työnteon vastakkainasetteleva on/off-malli on täysin eilistä päivää, ja sen purkaminen edistäisi työn ja perhe-elämän joustavaa yhteensovittamista. Hyvin sujuva arki lisää työssä jaksamista ja on myös työnantajan etu”, Kranjc sanoo
Lisätietoja:
Sanna Kranjc, p. 050 535 1988, sanna.kranjc@mib.fi.
Mothers in Business (MiB) yhdistää yli 4000 urahenkistä äitiä, joille työn ja perheen yhdistäminen on luonnollinen osa arkea. Järjestö tarjoaa mahdollisuuksia työelämätaitojen ja oman osaamisen kehittämiseen ja edistää äitien asemaa työelämässä ja yhteiskunnassa. | https://www.mothersinbusiness.fi/
MiB ry:n lausunto perhevapaauudistuksesta
Mothers in Business MiB ry kutsuttiin pitämään puheenvuoro Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen järjestämään kuulemistilaisuuteen perhevapaauudistuksesta tiistaina 22.10. Lue MiBin hallituksen puheenjohtajan Annica Mooren esittämä lausunto kokonaisuudessaan:
MiB ry:lle keskeistä perhevapaauudistuksessa on, että
tavoitellaan tasa-arvoa,
vapaat jakautuvat aidosti tasan vanhempien kesken, ja
malli on mahdollisimman joustava, ottaen huomioon moninaiset työ- ja perhesuhteet.
Me unelmoimme Suomesta, jossa lapsen saamisen vuoksi ei tarvitse pelätä työpaikkansa puolesta - Suomesta, jossa myös nainen voi saada sekä uran että perheen.
Tasa-arvoiset kiintiöt molemmille vanhemmille
MiB ry kannattaa perhevapaiden jakamista tasan. MiB on esittänyt perhevapaauudistusta, jossa molemmille vanhemmille kiintiöidään pitkä 9 kuukauden vapaa. Ansiosidonnaisten perhevapaiden kesto MiBin mallissa on 18 kuukautta. MiB esittää, että siirtymäkautena yhteisesti jaettava vapaa voi olla tarjolla esimerkiksi 8+8+2 -mallin mukaisesti. Tämä on linjassa myös perhevapaille asetettujen tavoitteiden kanssa. Lisäksi, päiväkodissa aloitetaan jo nyt keskimäärin 1,5 vuoden ikäisenä, joten 18 kk vapailla ei olisi suurta vaikutusta päivähoidon aloitusikään. Sen sijaan mallilla olisi valtava vaikutus työelämän asenteisiin ja äitien työllisyyteen.
Asenteisiin voi parhaiten vaikuttaa kannustimilla ja ohjausmekanismeilla. Pidemmillä kiintiöidyillä vapailla voidaan vahvistaa isän oikeutta ja mahdollisuuksia pitää perhevapaita. Sekä isät että heidän työnantajansa mieltävät isien oikeudeksi usein vain isille korvamerkityt vapaat, jos sitäkään.
Tutkimusten mukaan perhevapaiden vapaasti jaettavia osuuksia käyttää lähes poikkeuksetta äiti. Kelan tilastojen mukaan vuonna 2018 isille korvattiin vain 2 % kaikista “vapaasti jaettavista” vanhempainrahapäivistä. Tästä syystä MiB ry ei kannata pitkää yhteisesti jaettavaa osuutta.
Joustava malli helpottamaan työn ja perheen yhteensovittamista
MiB esittää, että uudesta perhevapaamallista tehdään mahdollisimman joustava erilaisten perhe- ja työtilanteiden huomioimiseksi, lapsen yksilöllisen edun ja tarpeiden mukaisesti.
Perhevapaita tulee olla mahdollisuus käyttää pidemmällä aikavälillä ja jaksoissa aina lapsen kouluikään saakka. Vapaista tulisi luoda eräänlainen vapaapäiväpankki kummallekin vanhemmalle. Tämä toimisi samaan tapaan kuin työaikapankki. Tuettuja perhevapaapäiviä voisi käyttää (1) tarvitsemissaan erissä, (2) osa-aikaisesti (eli osan viikkoa voisi olla ansiosidonnaisella perhevapaalla ja osan töissä) ja vaikka (3) yksittäisinä päivinä (esimerkiksi lomakausina tai päiväkodin aloituksessa).
Nykyinen järjestelmä on on-off järjestelmä. Se ohjaa vanhempia täysipäiväisesti joko perhevapaalle tai töihin. Tätä on vaikea sovittaa työelämän pirstaleisuuteen ja vanhempien tarpeisiin panostaa yhtä aikaa sekä uraan että perheeseen. Miksi emme haluaisi kannustaa malliin, jossa molemmat vanhemmat voisivat olla yhtä aikaa vanhempainvapaalla ja esimerkiksi 40-60 % töissä?
Osittainen hoitovapaa tai osittainen vanhempainvapaa tulisi lainsäädännössä taata kaikille. Osa-aikainen työn ja hoivan yhdistäminen tulisi olla työntekijän oikeus, joka työnantajan tulee myöntää, kuten esimerkiksi Ruotsissa. Nykyisin osittaiseen hoitovapaaseen ovat oikeutettuja vain 6 kk työssäoloehdon täyttävät. Tämä saattaa hidastaa ja vaikeuttaa perhevapailta töihinpaluuta.
Joustavuus on myös työnantajan etu: jos vapaajaksoja ja töitä voi sujuvammin käyttää lomittain, työntekijöille ei tule pitkiä poissaoloja, osaaminen pysyy yllä ja työnantajan käytössä.
Perhevapaan osuuksia pitäisi voida jakaa myös muille lapsen tärkeille aikuisille.
Haluamme, ettei uusi järjestelmä edellytä tietynlaiseen muottiin sopimista (esim. ydinperhe, vakituinen työsuhde, jne) vaan lähtee siitä oletuksesta, että perheet ja työsuhteet ovat moninaisia. Tätä on aito joustavuus!
MiB esittää, että kotihoidontuki jatkuisi ainoastaan siirtymäkauden ajan, kunnes joustavuutta lisäävä perhevapaauudistus tekee sen käytännössä tarpeettomaksi. Vanhemmat voivat valita käyttävänsä perhevapaapäiviä esimerkiksi vain 50 % ja jakaa päiviä mm. isovanhemmille, jolloin tarjolla olevat tukikuukaudet saadaan riittämään siihen asti, mikä kullekin lapselle sopii.
Perhevapaauudistuksen tueksi tulee kuitenkin myös panostaa laadukkaan varhaiskasvatuksen saatavuuteen, jotta pienenkin lapsen vanhemmat voivat hyvillä mielin palata työelämään.
Lopuksi, perhevapaauudistus on mahdollisuus aidosti ja suuresti vaikuttaa tasa-arvoon ihmisten arjessa. Palvelumuotoillaan siis yhdessä tasa-arvoisempi, yksinkertaisempi ja joustavampi malli kaikkien perheiden käyttöön.
Kiitos.
Annica Moore
Mothers in Business MiB ry
Halltusohjelman premissit:
Hallitusohjelman mukaan kunnianhimoinen ja perheiden hyvinvointia tukeva
perhevapaauudistus toteutetaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.
Tavoitteena on, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat perheissä tasaisesti
molempien vanhempien kesken, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä
vahvistuvat ja sukupuolten väliset palkkaerot pienenevät. Perheiden valinnan ja
joustojen mahdollisuuksia perhevapaiden pitämisessä lisätään. Uudistus
toteutetaan siten, että se kohtelee tasa-arvoisesti kaikkia, myös monimuotoisia
perheitä, ja huomioi yrittäjyyden eri muodot.
Hallitusohjelman mukaan uudistus tulee toteuttaa niin, että äideillä ja isillä on yhtä
paljon kiintiöityjä kuukausia. Isille kiintiöityjä ansiosidonnaisia vapaita
pidennetään lyhentämättä äitien nykyisin käytettävissä olevaa osuutta. Lisäksi
perhevapaiden tulee sisältää vapaasti valittava vanhempainvapaajakso.
Molemmille vanhemmille maksetaan korotettua ansio-osaa nykyistä äitien
osuutta vastaavasti. Uudistuksen tulee täyttää raskaussuojeludirektiivin ja
työelämän tasapainodirektiivin vaatimukset.
Hallitusohjelman mukaan kotihoidontuki jatkuu nykymuotoisena, ja mahdollisuus
maksaa etuus suoraan lasta hoitavalle isovanhemmalle selvitetään.
800 uraäitiä vastasi: Perheystävällisyys tehokas keino sitouttaa työpaikkaan
Työpaikan perheystävällisyys on urahenkisille äideille tärkeä kriteeri niin uuden työpaikan valinnassa kuin nykyiseen sitoutumisessa, selviää Mothers in Businessin (MiB) tuoreesta kyselystä, johon vastasi lähes 800 järjestön jäsentä. Perheystävällisen työpaikan tärkeimpinä ominaisuuksina uraäidit pitävät joustavia työaikoja ja lomakäytäntöjä, etätyömahdollisuutta sekä esihenkilön ja muun työyhteisön myönteistä suhtautumista perheen ja työn yhteensovittamiseen.
“Jäsentemme mukaan panostukset työn ja perheen tasapainon tukemiseen kannattavat niin nykyisten osaajien sitouttamisessa kuin uusien houkuttelussa. Kyselyn vastaajista 90 prosenttia pitää perheystävällisyyttä tärkeänä tai erittäin tärkeänä nykyiseen työpaikkaan sitoutumisen kannalta ja 91 prosenttia uuteen työpaikkaan hakeutumisen osalta”, Mothers in Businessin vaikuttamisvastaava Sanna Kranjc kertoo.
Ominaisuuksia, joita yli 90 prosenttia vastaajista piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä, olivat joustavat työajat, etätyömahdollisuus, joustavuus lomakäytönnöissä, urakehityksen tukeminen kaikissa perhetilanteissa sekä oman esihenkilön ja muun työyhteisön myönteinen suhtautuminen työn ja perheen yhteensovittamiseen.
Järjestö muistuttaa, että kaikille työpaikoille on mahdollista kehittää yhdessä perheystävällisiä käytäntöjä, vaikka yleistyneet etätyö ja joustavat työajat eivät olisikaan mahdollisia.
“Monet perheystävällisen työpaikan ominaisuuksista liittyvät kulttuuriin ja johtamiseen. Kannustamme työnantajia kehittämään työn ja muun elämän yhteensovittamista tukevia malleja yhdessä työntekijöiden kanssa. Perheystävällisten käytänteiden pohtiminen ja kirjaaminen osaksi tasa-arvosuunnitelmaa tulisi yleistyä itsestäänselvyydeksi“, Kranjc toivoo.
Sanna Kranjc ja Susanna Mikkonen / Kuva: Suvi Kivimaa, Studio Torkkeli
Perheystävällisyyteen panostaminen kannattaa
Vähintään perusasiat ovat jo valtaosalla työnantajista hallussa, sillä kyselyn vastaajat ovat keskimäärin melko tyytyväisiä nykyisen työpaikkansa työn ja muun elämän yhteensovittamista tukeviin käytänteisiin. Nykyiset työpaikat saavat perheystävällisyydestään vastaajilta keskimääräiseksi kouluarvosanaksi 8+ (8,23).
Mothers in Businessin varapuheenjohtaja Susanna Mikkonen on iloinen, että työpaikan perheystävällisyydestä puhutaan yhä enemmän, ja se tunnistetaan paremmin valttina niin nykyisten osaajien sitouttamisessa kuin uusien rekrytoinnissa.
“Koska perusasiat ovat jo valtaosalla työnantajista hallussa, erottuvat edukseen ne organisaatiot, joissa aktiivisesti kehitetään entistä parempia tapoja huomioida työntekijän yksilöllinen tilanne. Kyse on ennen kaikkea joustavasta ja empaattisesta suhtautumisesta elämän eri tilanteisiin.”
Järjestön kyselyn mukaan perheystävällisyyden laiminlyöminen saattaa johtaa työntekijöiden hakeutumiseen muualle. Kyselyyn vastanneista äideistä jopa yli kolmannes on harkinnut työpaikan vaihtoa työn ja perheen yhteensovittamisen haasteiden takia, ja lisäksi kaikista vastaajista 14 prosenttia kertoo jo joskus toteuttaneensa vaihdon tästä syystä.
“Työn arvostus vapaa-ajan kustannuksella on vähenemässä, ja ihmiset haluavat yhä joustavammin sovittaa yhteen työntekoa ja yksilöllisiä elämäntilanteitaan. Viisas työnantaja mahdollistaa tämän ja saa vastalahjaksi sitoutuneen ja hyvinvoivan työntekijän”, Mikkonen kannustaa.
Lisätietoja: