Vauvaystävällisen työyhteisön kriteerit

MiB on #Vauvanpäivän kunniaksi luonut vauvaystävällisen työyhteisön kymmenen kriteeriä, joita pääsin esittelemään tänään eduskunnassa ja Huomenta Suomen suorassa lähetyksessä. Miten nämä teidän työyhteisössä onnistuvat? 

Vauvaystävällisenä työyhteisönä toimiminen vaatii, että asetutaan myös vauvan asemaan, ja mietitään mitä vauva tässä tilanteessa toivoisi. Esimerkiksi ettei vanhemman tarvitsisi pelätä työsuhteensa puolesta, tai stressata töihin paluuta, ettei työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen olisi vanhemmille liian kuormittavaa, ja että vanhemmilta jäisi töiden ohella aikaa myös vauvalle.

VAUVAYSTÄVÄLLISESSÄ TYÖYHTEISÖSSÄ

1.      Perheystävällisyys näkyy johtamisessa ja arvoissa - koulutetaan esihenkilöitä perhevapaisiin liittyvistä hyvistä käytännöistä ja lainsäädännöstä, arvostetaan vauvoja myös asiakkaina tai yhteistyökumppaneina. Johtajat näyttävät esimerkkiä perhevapaiden käytössä.

2.      Kartoitetaan miten työyhteisössä voidaan tukea työn ja vauva-ajan yhteensovittamista niin isille kuin äideille. Mahdollistetaan työskentely osa-aikaisena, joustavat työajat, lyhyet tehokkaat kokoukset, ja etätyömahdollisuudet, joiden avulla työaikaa voi mitoittaa parhaalla mahdollisella tavalla vauva-ajan tai päiväkotiaikataulujen ympärille. Vauva-aikana molemmat vanhemmat voivat halutessaan tehdä 50% työaikaa, jolloin lapsi saa olla vanhempien kanssa kotona pidempään.

3.      Kannustetaan tasa-arvoiseen vanhemmuuteen. Tarjotaan isälle kunnon palkallinen isyysloma, ja kannustetaan sen käyttämiseen. Mahdollistetaan työnkuvan muokkaukset ja osittaiset hoitovapaat molemmille vanhemmille. Tasa-arvoinen vanhemmuus tarkoittaa myös sitä, että kumpikin vanhempi voi aivan yhtä hyvin olla kotona hoitamassa sairasta lasta.

4.      Perhetilanne ei vaikuta uralla etenemiseen: henkilövalinnat ja ylennykset tehdään aina pätevyyden ei elämäntilanteen ohjaamina. Sisäiset rekrytoinnit tiedotetaan myös perhevapailla oleville, ja perhevapaille jäävien määräaikaisia työsuhteita jatketaan, mikäli työtehtävät jatkuvat.

5.      Huomioidaan positiivisesti työntekijöiden raskaus- ja vauva-aika: järjestetään vanhemmalle läksiäiset ja juhlitaan uutta elämäntilannetta, kun vauva syntyy esimerkiksi kortin tai lahjan kautta.

6.      Sovitaan yhteydenpitokäytännöistä perhevapaiden aikana. Työntekijän niin toivoessa, hänelle voidaan esim. nimetä mieluisa yhteyshenkilö, jonka kanssa voi pitää yhteyttä ja vaihtaa työpaikan kuulumisia.

7.      Perhevapailta palatessa pidetään kehityskeskustelun tyyppinen tavoitekeskustelu ja panostetaan perehdytykseen varsinkin tehtävien muuttuessa. Kysytään tarpeesta muokata tehtäviä, muttei oleteta sille olevan tarvetta.

8.      Kutsutaan perhevapailla olevat työntekijät ja sylivauvat yrityksen vapaamuotoisempiin tapahtumiin kuten läksiäisjuhliin, pikkujouluihin, kesäjuhliin ja miksei myös isoimpiin koulutuksiin tai tiimipalavereihin.

9.      Annetaan perhevapailta palaavalle työntekijöille täysi kesäloma.

10.  Juhlitaan myös vauvojen suhdetta isovanhempiinsa: tarjotaan ylimääräinen vapaa (viikko) kaikille isovanhemmille vauva-aikana.

Annica Moore
Hallituksen puheenjohtaja, MiB ry

Kuva: Jaana Hirsikangas

Yrittäjyys teki arjestamme sujuvaa

"Tarinani ydin on siinä, että yrittäjyys mahdollisti sen, että perhevapaiden jälkeen pääsin minulle tärkeään tavoitteeseeni: nautin arjestani."

Olen Anu Tevanlinna Helsingistä. Ammatiltani olen psykologi ja coach. Lisäksi olen 4,5-vuotiaan lapsen äiti. Vaihdoin äitiys- ja hoitovapaan jälkeen palkkatyön yrittäjyyteen – enkä ole hetkeäkään katunut ratkaisuani. Työllistän nykyään itseni coachina, uracoachina sekä soveltuvuusarviointi- ja ammatinvalintapsykologina.

Jäin perhevapaalle vakituisesta työstä psykologikonsulttina rekrytointiyrityksestä, jossa olin ollut ennen vapaatani töissä jo noin 7 vuotta. Työni oli mukavaa ja viihdyin työyhteisössäni. Kun perhevapaa antoi breikin työelämän oravanpyörästä ja toi etäisyyttä työhöni, urapohdintani käynnistyi. Pohdintojeni ytimessä oli kaksi näkökulmaa:

1. Millainen olisi unelmatyöni sisällöllisesti nyt?

2. Millaiset työelämän ratkaisut sopisivat elämäämme lapsiperheenä?

Työn sisältöön liittyen minulle täsmentyi, että kipinä, joka työssäni oli ollut siinä aloittaessani, oli hiipumassa. Pohdin laajasti erilaisia uravaihtoehtoja ja lopulta minulle alkoi hahmottua, mistä löytäisin taas kipinän työhöni. Opiskelin hoitovapaan aikana täydentäviä opintoja, jotka veivät minua oikeaan suuntaan. Ymmärsin, etten todennäköisimmin löytäisi mistään työpaikkaa, joka vastaisi täydellisesti unelmatyöni kriteereihin, joten päädyin rakentamaan oman unelmaduunini.  

Pohdin sekä itse että puolison kanssa, millaiset ratkaisut olisivat arjessamme koko perheemme kannalta toimivimpia. Pohdinnoissani olennaiseksi nousi koko perheellemme elämä, jossa on aikaa ja mahdollisuus nauttia arjesta. Sen palapelin paloiksi nousivat mm. kiireettömyys yhdistettynä sopivaan tehokkuuteen; joustavuus ja vapaus; sopiva tulotaso sekä energiaa antavat työt.

En ole ikinä haaveillut yrittäjyydestä tai pitänyt itseäni millään tavoin ’yrittäjämäisenä’ – mutta niin siinä vaan kävi, että kun lapseni kolmevuotiaana aloitti päivähoidossa, minä perustin yrityksen.

Sujuva töihinpaluu on monen tekijän summa

Töihinpaluu oli minulle innostava uuden alku ja pitkän kotona olon jälkeen tuntui aidosti siltä, että pääsin töihin. Yrittäjänä saan käyttää asiantuntemustani laajemmin kuin palkkatöissä olisi ikinä mahdollista. Voin sanoa tekeväni unelmatyötäni, mikä näkyy hyvinvoinnissani ja elämäntyytyväisyydessäni.

Töihinpaluuni jälkeen lapsemme arkiviikko on koostunut kolmesta päivästä päiväkodissa, yhdestä päivästä isovanhemmilla ja yhdestä päivästä kanssani kotona. Pidän arkena työpäiväni niin lyhyinä, että lapsemme hoitopäivät ovat yleensä vain 7-tuntisia. Hänelle ja koko meidän perheellemme tämä on optimi ratkaisu.

Minulle yrittäjyys mahdollistaa hieman epätyypillisen työajan. Teen 4-5-päiväistä työviikkoa tiistaista perjantaihin, jonka lisäksi pidän yksityisasiakkaille vastaanottoani auki joka toisen lauantain. Panostan siihen, että pidän työmääräni kohtuullisina eli otan vain sen verran asiakkaita kuin osa-aikaiseen viikkooni sujuvasti mahtuu. Tämä vaatii yrittäjänä selkeitä rajanvetoja ja napakkuutta rajojeni suhteen. Joskus tosin tarvittaessa nipistän aikaa kirjallisiin ja hallinnollisiin töihin viikonlopuilta.

Uskallan sanoa, että yrittäjyyteni on keskeinen tekijä siinä, että ruuhkavuosiarkemme on mahdollisimman iloista ja sujuvaa.  Perhe-elämämme palikat loksahtelivat mainiosti kohdalleen palattuani töihin. Teimme myös selkeää vastuidenjakoa, jossa mieheni käydessä täydellä työajalla palkkatöissä minä teen lyhyempää työviikkoa ja otan enemmän vastuuta perheemme arjen pyörittämisestä (tosin osan kotitöistä olemme ulkoistaneet). Työni joustavuuden ja osa-aikaisuuden ansiosta pystyn hyvillä mielin hoitamaan myös keskelle arkipäiviä osuvat vasu-keskustelut, neuvolakäynnit ja muut juoksevat asiat, jotka pitää hoitaa arkena.

Arki yrittäjänä ei tietenkään tuonut mukanaan täyttä stressittömyyttä, muuttanut elämääni vaaleanpunaiseksi hattaraksi ja täyttänyt arkea pelkällä linnunlaululla. Emme ole immuuneita väsyneiden aamujen kiirekiukuille, eikä yrittäjän työn epävarmuuden tuomasta paineesta pääse aina eroon. Mutta tästä huolimatta minulle yrittäjyys mahdollistaa sen, että koen samanaikaisesti olevani hyvä äiti ja hyvä työntekijä.

Vinkkini töihin palaavalle

Vinkki 1

Työhön paluun lähestyessä kannattaa visioida, millaista haluat elämäsi ja arkesi olevan palattuasi töihin. Voit pohtia esimerkiksi, millaista on hyvä arki minulle ja perheelleni. Millaista arkea haluan elää? Millaiset ratkaisut tukevat juuri tällaisen arjen toteutumista? Mikä on minulle aidosti tärkeää, mitkä ovat ydinarvoni?

Arjen ei ruuhkavuosissakaan tarvitse olla täyteen ahdettua suorittamista. Panosta siihen, mikä on sinulle ja perheellesi aidosti tärkeää, ja tingi muusta. Kannattaa myös pohtia, millaiset ratkaisut työn suhteen tukevat elämäntilannettasi, jaksamistasi ja auttavat arkeanne rullaamaan. Jaksatko olla 100% työntekijä ja 100% vanhempi?

Vinkki 2

Etsi rohkeasti omannäköisiä ratkaisuita. Ei ole olemassa yhtä hyvän (työ)elämän mallia, johon kaikkien pitäisi pyrkiä, eikä arjen valintoja ei tarvitse tehdä tyypillisellä tavalla ilman kyseenalaistamista. Sujuva ja iloinen arki rakentuu omannäköisille ratkaisuille – mieti, mikä toimii juuri teillä niin työsi kuin muidenkin arkiratkaisujen suhteen. Uskalla kyseenalaistaa myös omat ratkaisusi, sillä se, mikä toimi arjessasi ennen perhevapaata, ei välttämättä enää uudessa elämäntilanteessa toimi.

Tutki ja tuumaile erilaisia ja erikoisiakin ratkaisuja avoimin mielin. Esimerkiksi oma ratkaisuni kuulostaa todennäköisesti useimmista järjettömältä: kaltaiseni epäyrittäjämäinen tyyppi irtisanoutuu kivasta vakityösuhteesta hoitovapaalla ja hyppää yrittäjäksi alalle, jossa on kova kilpailu. Tarinallani on kuitenkin onnellinen loppu, sillä juuri tämä ratkaisu on ollut keskeinen tekijä hyvälle arjellemme töihin palaamiseni jälkeen. Kuulen välillä myös voivotteluja siitä, että teen lauantaisin töitä. Minua se taas ei haittaa ollenkaan – itse asiassa lauantai on lempityöpäiväni ja nautin siitä, että lauantaitöiden ansiosta että saan aloittaa arkiviikot maanantain vapaapäivällä tyttäreni kanssa. Epätyypillinen ratkaisumme toimii meillä.

P.S. Lisää vinkkejäni hyvään arkeen voi lukea blogistani (http://www.anutevanlinna.com/blogi), jossa on juuri meneillään juttusarja hyvästä arjesta.

Teksti: Anu Tevanlinna

MiBin brändi, ilme ja nettisivut ovat uudistuneet

Vihdoin maalissa! Hyvät naiset, MiBillä on uusi raikas ja rohkea ilme.

MiB siirtyy tänään uudelle aikakaudelle, kun logo, ilme ja nettisivut ovat käyneet läpi muodonmuutoksen. Brändi- ja verkkosivu-uudistuksen on toteuttanut MiBin kanssa yhteistyössä Vapa Media.  

Miten tähän päädyttiin? Viime vuonna MiBin jäsenmäärä miltei triplaantui eivätkä verkkosivujen rakenne ja toteutus enää tukeneet yhdeksälle paikkakunnalle levittäytyvää äitien toimintaa. Viime vuonna kurottiin kasaan myös uusi strategia, päätettiin muun muassa tavoitella kaiken ikäisten lasten äitejä ja toimia yhä enemmän äitien asemaa ajavana yhteiskunnallisena vaikuttajana. Istuimme tuolloin MiBin hallituksessa viestintä- ja markkinointivastaavina ja mietimme, ettei MiBin brändi ei enää vastannut nykymeininkiä. Seuraavaksi pohdimme, josko asialle voisi tehdä jotain.

Saimme pro-bono kumppaniksi Vapa Median, joka lähti toteuttamaan tätä mittavaa uudistusta kanssamme. Viestejämme on kirkastettu, visuaalista ilmettä freesattu ja verkkosivujen käytettävyyttä parannettu. Raikkaat punainen, sininen ja keltainen erottuvat edukseen, ja selkeät värit tuovat visuaalisuuteemme myös voimaa. Ennen kaikkea, MiBin aidot ja oikeat urasuuntautuneet äidit ovat ilmeemme suurimmat tähdet.

Uutena sloganina on “Work like a mom”, joka korostaa äitien ”kääritään hihat” -asennetta. Haluamme tuoda esiin, että äitiys on luonnollinen osa työelämää - vahva voimavara ja valttikortti.

Tämä on ollut pitkä matka, josta isoin kiitos kuuluu Vapa Medialle. Kiitos Jenni, Reetta, Sara, Ida, Anniina ja koko Vapan tiimi. Iso kiitos kaikesta ja erityisesti viime hetken rutistuksesta kuuluu Soilelle, jota ilman emme olisi päässeet tähän. Kiitos myös MiBin hallitus, Jonna, Katja ja te monet MiBin viestinnän aktiivit. Tämä oli iso tiimiponnistus!

Otamme mielellämme palautetta! Kuuntelemme ajatuksianne ja toiveitanne. Seuraavat viikot ovat myös hyvää aikaa meidän mibiläisten testata verkkosivujen käytettävyyttä. Tämä on nimittäin vasta ensimmäinen etappi - suunnittelemme paraikaa isoa lanseerausta suurelle yleisölle ensi kuussa. Siitä lisää pian!

Lähetä palautetta osoitteeseen info(at)mib.fi.

Syysterveisin, MiB-aktiivit Laura ja Milla