Lupaava ura nousuun perhevapaan jälkeen

Töihinpaluu mietityttää, ja syystä: tiimissäsi on ehkä tapahtunut kaikenlaista, tai kenties jopa koko työyhteisösi on käynyt läpi ison muutoksen. Kun jäit perhevapaalle, urasi oli hyvässä vauhdissa. Paluu kiinnostaa, mutta toivoisit uudenlaisia – jopa haastavampia tehtäviä kuin ennen perhevapaata. Kuulostaako tutulta? 

Mietit samoja ajatuksia kuin monet muutkin: miten löydän jälleen vanhan tutun työminäni ja kehitän uraani, kun pelkästään ulkoiluhousujen vaihtaminen palaverijakkuun tuntuu suurelta muutokselta? Miten käy toiveilleni haastavista tehtävistä työn ja perheen kanssa tasapainoillessa, jos jo kotona ollessa päivät tuntuvat täysiltä? Huh! Saisiko tähän jostakin sparrausta?

Nämä ovat juuri niitä kysymyksiä, joita pääset pohtimaan sekä työnantajasi edustajan että samassa tilanteessa olevien palaajien kanssa Fambitionin FAM Back -töihinpaluuohjelmassa.

Hyvin johdettu töihinpaluu on kaikkien etu

Kunnon perehdytys on aina tarpeen, mutta me uskomme, että hyvin johdettu töihinpaluu on sekä sinun että työnantajasi etu. Työnantajasi saa paluuohjelman myötä motivoituneen palaajan lisäksi työkaluja perhevapaalta palaamisen johtamiseen.

Seuraava FAM Back alkaa Helsingissä 28.11. Mikäli olet palaamassa töihin vuoden vaihteen aikoihin, nyt on oikea aika ilmoittautua. Tiedämme, että kotona ollessa on vaikea löytää aikaa muotoilla ajatuksiaan selkeästi edes siivousfirmalle, saati sitten esimiehelle. Koska haluamme auttaa sinua, rakas mibiläinen, omistajamme, niin täältä pääset helposti lähettämään viestin esimiehellesi.

Me uskomme ohjelmaamme ja olemme nähneet sen positiiviset vaikutukset sekä palaajiin että heidän työnantajiinsa. Siksi juuri nyt on hyvä aika pyytää esimieheltä tämä panostus sinun urakehitykseesi ja teidän yhteiseen tulevaisuuteenne. Työnantajasikin arvostaa, kun osoitat olevasi oma-aloitteinen ja motivoitunut palaamaan töihin sekä johdat omaa uraasi.

Fambition Consulting Oy on Mothers in Business MiB ry:n ensimmäinen spin-off ja MiB on yrityksen suurin omistaja. Fambition auttaa ratkaisukeskeisillä palveluillaan edelläkävijätyönantajia tekemään perheystävällisyydestä kilpailuedun.

Työn ja vauvavuoden yhdistäminen

Olen viettänyt viime kuukaudet melkoisen vaihderikasta arkea. Olen nimittäin sekä äitiyslomalla vauvaa hoitaen että töissä kymmenen – viisitoista tuntia viikossa. Nyt kun takana on useampi kuukausi, on aika jakaa ajatuksia siitä, miksi tähän päädyttiin ja ennen kaikkea – miten meni.

Vauva on maailman ihanin identiteettivaras

Monen ensimmäinen mielleyhtymä vauvavuodesta on mieletön väsymys ja työmäärä. Joissain tilanteissa juuri näin onkin, mutta sen lisäksi on paljon vauvoja, jotka nukkuvat yönsä suhteellisen hyvin ja tarvitsevat päivällä pitkät päiväunet.

Äitiyslomassa ei mielestäni rankinta ole vauvan hoito, vaan oman vapauden ja itsemääräämisoikeuden osittainen menetys. Normaalisti aktiivinen viikkorytmi kutistuu kotiympyröihin ja aikuisten kanssa käydyt keskustelut vaihtuvat vauvalle jutteluun.

Kun oma päivittäinen kommunikaatio alkaa valua alla olevan kuvan tasolla, on mielestäni ihan tervettä alkaa kaivata haastavampaa juttuseuraa.

Kävimme vauvauinnissa, äiti-lapsi crossfitissä ja vauvasirkuksessa. Joimme muiden äitiyslomalaisten kanssa kahvia ja lauloimme ruppana reppana ruskea kana vauvojen taidetuokiossa. Opettelimme kääntymään, tarttumaan, käyttämään vauvan nenäimuria ja sanomaan HYY. Silti päiviin jäi monta tyhjää tuntia.

Miten kaikki sitten sujui käytännössä?

Oma tekeminen oli helppo ajoittaa päiväunien kohdalle, mutta sisäisiä Skype-palavereita pidin myös vauvan ollessa valveilla. Vauva jokelteli, ähisi, röyhtäili ja paukkui palaverin taustalla, mistä koitui jonkin verran häiriötä kokouksiin. Tärkeintä oli itse pysyä rauhallisena palaverin asiaan keskittyen, eikä nolostua vauvan ääntelystä.

Asiakaspalaverien aikana joku perheenjäsen hoiti lasta. Mielestäni tämä oli loistojärjestely siksikin, että näin molemmat vanhemmat osallistuivat tasavertaisemmin vauvan hoitoon.

Välillä vauva viihtyi yksin, jolloin saatoin näpyttää konetta toisen tunkiessa limaista nyrkkiään suuhunsa sellaisella intensiteetillä, että saatoin vain kadehtia vastasyntyneen kykyä omistautua omalle intohimolleen. Välillä luin vauvalle ääneen Microsoftin tuotejulkistuksia, asiakkailta tulleita sähköposteja ja Long Playn artikkeleita. Kriittisempää kuulijaa saa hakea.

Menikö kaikki sitten kuten Strömsössä? Tietenkään ei mennyt. Lähdin töihin komea pulautuskaari selässäni, josta kehtasi mainita vasta noin kahdeskymmenes päivän aikana tapaamani ihminen. Tuli tuplabuukkauksia, hammaskipuisia öitä ja naapurin sirkkelitalkoot samaan aikaan, kun minun oli tarkoitus esitellä mobiilikäyttäjän käyttäjähallintakonseptia vauvan nukkuessa ulkona.

Vaikeiden tilanteiden pelko on kuitenkin huono syy jättää haluamiaan asioita tekemättä.

Miten muut suhtautuivat?

Käytännön järjestelyjen lisäksi kiinnostava kysymys on tietenkin muiden suhtautuminen vauvavuoden ja töiden yhdistämiseen. Ehdottomasti positiivisin suhtautuminen oli niillä äideillä ja isillä, jotka olivat itsekin hoitaneet lasta kotona vauvavuonna. Moni kertoi itsekin käyttäneensä aikaa esimerkiksi opiskeluun tai blogin kirjoittamiseen.

Ajatustyö ennen kirjoitustyötä

Uskallan sanoa jo nyt, että vuosi on antanut monta tärkeää opetusta.

Kaiken edellytyksenä toimivat tietenkin molempien vanhempien joustavat työajat, etätyö ja sitä tukevat viestintätyökalut sekä läheisten turvaverkko ja vauvan pitkät päiväunet.

Työjärjestelyistä on pakko mainita erikseen palaverit, joilla olisi helposti voinut täyttää koko pienen viikkotyöaikani. Tämä ei tietenkään tullut kysymykseen. Siksi olikin mietittävä aina erityisen tarkkaan, onko osallistumisestani oikeasti jotain lisäarvoa vai notkunko mukana vain tavan vuoksi. Tällainen mietintähän ei välttämättä ole huono ajatus noin muutenkaan.

Vakavin opetus minulle oli kuitenkin oman tuottavuuden selkeä nousu. Kun aivoni eivät ole jatkuvasti ylikierroksilla, oli helppo tehdä laadukasta työtä muutama tunti päivässä. Nyt kiinnostaa tietenkin eniten, miten edes osan tästä vireystilasta saisi pidettyä sitten, kun palaan taas töihin.

Lopuksi

Moni äiti kokee yksinäisyyden tunnetta vauvavuoden aikana. Siksi on tärkeää voida yhdistää monenlaista tekemistä omaan arkeen.

On kuitenkin olemassa erilaisia äitejä, vauvoja ja äitiyslomia. Siksi äitien tulisi voida tehdä töitä tai voida olla tekemättä töitä omasta tilanteestaan, toiveistaan ja vauvastaan riippuen.

Jos et jaksanut lukea tekstiä kokonaan, on kaikki oleellinen tiivistetty Anna Perhon twiittiin.

Kirjoittaja: Riikka Gassen

Girls Takeoverissa tytöt ottavat vallan

Tyttöjen ja nuorten naisten oikeuksien turvaaminen on yksi aikamme polttavimmista sosiaalisen, poliittisen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden kysymyksistä. Vaikka tasa-arvossa on tapahtunut viime vuosikymmeninä paljon edistystä, yksikään maa ei ole saavuttanut täyttä sukupuolten tasa-arvoa – ei Suomikaan. Tämä näkyy selvästi esimerkiksi työelämässä. Suomen kunnanjohtajista vain joka viides ja pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä joka neljäs on nainen. Osa koulutusaloista on jakautunut häkellyttävän vahvasti sukupuolittain. Peruskoulun jälkeisen tekniikan alan tutkinnon suorittaneista naisia on 16 prosenttia, terveys- ja sosiaalialan tutkinnon suorittaneista puolestaan vain 11,5 prosenttia miehiä.

Vaikka tasa-arvossa on tapahtunut viime vuosikymmeninä paljon edistystä, yksikään maa ei ole saavuttanut täyttä sukupuolten tasa-arvoa – ei Suomikaan.
 

Monessa muussa maassa tyttöjen ja naisten on vaikea päästä ylipäänsä opiskelemaan ja työelämään. Patriarkaalisimmissa yhteiskunnissa tytöt eivät saa päättää omaa elämäänsä koskevista asioista, kuten perheen perustamisesta ja ammatinvalinnasta. He jäävät ulos myös poliittisesta, sosiaalisesta ja taloudellisesta päätöksenteosta, vaikka heidän läsnäolonsa ja mielipiteensä edistäisi tasa-arvon saavuttamista.

Tempaus toteutuu samanaikaisesti YK:n kansainvälisenä tyttöjen päivänä 11.10. ympäri maailmaa Planin toimintamaissa.

Lastenoikeusjärjestö Plan International kiinnittää symbolisella Girls Takeover -tempauksella huomion tyttöjen kohtaamaan syrjintään, mutta myös mahdollisuuksiin.  Tempaus toteutuu samanaikaisesti YK:n kansainvälisenä tyttöjen päivänä 11.10. ympäri maailmaa Planin toimintamaissa.

Suomessa Pääministeri Juha Sipilän työpariksi päivän ajaksi nousee 16-vuotias Katariina Räikkönen. Planin lastenhallituksen tytöt valtaavat symbolisesti johtoasemassa olevien paikat myös Elinkeinoelämän keskusliitossa, Finlaysonissa, Joensuun kaupungissa, Jääkiekon SM-liigassa, Kotipizzassa, Nokiassa, opetushallituksessa, Orionissa, Supercellissä, SAK:ssa ja Yleisradiossa.

Plan International pilotoi Girls Takeoverin viime vuonna tyttöjen päivänä. Suomessa toteutamme Girls Takeoverin nyt ensimmäistä kertaa. Maailmalla tytöt valtaavat esimerkiksi Kanadan pääministerin Justin Trudeaun paikan, ministeriöitä Indonesiassa ja Ugandassa sekä Australian Googlen, Sveitsin Ikean ja Kanadan Unileverin johtopaikat.

Kun tytöt pääsevät mukaan päättämään, maailmasta tulee parempi kaikille.

Vaikka Girls Takeover on symbolinen tempaus, tavoitteemme on mitä konkreettisin: tyttöjen täytyy päästä päättämään omasta elämästään ja osallistumaan tasa-arvoisesti yhteiseen päätöksentekoon työpaikoilla ja yhteiskunnassa. Kun tytöt pääsevät mukaan päättämään, maailmasta tulee parempi kaikille.

Girls Takeover
 

Kirjoittaja: Iida Riekko, viestinnän suunnittelija, Plan International Suomi

Omistatko oman osaamisesi

Osaaminen sitä ja osaaminen tätä, osaamisen merkitys on plaa plaa.. Jokaisesta tuutista tulee samaa sävelmää. Tuntuu, että kaikki siitä puhuu, mutta ratkaisukeskeisyys ja työkalut usein loistavat poissaolollaan.

Siitä on nyt reilu vuosi kun kysyin kahdelta valmistuvalta korkeakouluopiskelijalta, mitä he ovat oppineet opintojensa aikana ja missä he ovat hyviä? Mitä osaamista he voivat tarjota työelämälle? Vastausta edelsi aivan liian pitkä hiljaisuus, jonka jälkeen vastaus oli; ”emmätiiä!” Siitä asti olen osaamisen tunnistamisen ja sanoittamisen teemoja päässäni pyöritellyt.

Osaamisen tunnistamisen tärkeä kulmakivi on itsetuntemus

Aloitetaanpa ihan alusta, eli lapsesta. Kun kysyn voittamattoman taitavalta viisi vuotiaalta pojaltani mitä hän osaa, tulee vastaukset luotijunan vauhdilla. ”Osaan pelata lätkää ihan super hyvin, voisin olla Pelicansin maalivahti. Osaan laittaa ruokaa, äiti onko sulla nälkä? Mä voin opettaa suakin.” Lapseni on elokuussa aloittanut jääkiekon ja nyt muutamien reenien jälkeen on osaaminen aivan huipussa, tai no ainakin itseluottamus ja into. Toinen ja tärkeä taito on tietenkin osata itse paistaa kananmuna, joten poika on valmis tarjoamaan osaamisensa myös äidin hyödyksi. Ekaluokkalainen tyttäreni tunnistaa osaamisensa jo hieman pidättyväisemmin: ”Osaan lukea vähän, mutta tanssimisessa oon taitava. Äiti, haluutko että mä opetan sulle tän pelin?” Selvennyksenä sanottakoon, että neito osaa sujuvasti lukea, mutta virheitä mahtuu mukaan, joten itsekritiikki on jo alkanut. Ja mitä tuohon pelaamiseen tulee, niin tyttäreni päihittää minut mennen tullen Archimedes -lautapelissä. ”Äiti, sä opit kyllä, sun pitää vaan reenata”. Aivan tyttäreni, toistoa tarvitsen.

Mikä ihme siinä oikein mahtaa olla, että mitä enemmän osaamme, sitä vähemmän osaamme osaamistamme tunnistaa ja sanoittaa? Toki tuo lause sisältää raa´an yleistyksen, mutta on siinä syvempääkin sanomaa. Täydellisyyttä, priimaa, kompetenssia, menestystä ja syvää asiantuntijuutta. Näitä meiltä vaaditaan, näitä vaadimme itseltämme. Työelämän muutospysyvä ja ajoittain turbulenttinenkin ilmapiiri on omiaan romuttamaan ammatillisen itsetunnon ja kiireeseen on helppo kadota. Omaa osaamista nyt vaan saa ja pitää pohtia ja pähkäillä. Mutta onko työkaluja tuohon pähkäilyyn?

Osaamisen tunnistamisen tärkeä kulmakivi on riittävä ja rehellinen itsetuntemus. Opitun ja koetun muuttaminen osaamiseksi vaatii pohdintaa ja jatkuvaa reflektointia. Pyydä palautetta kollegoiltasi osaamisestasi ja onnistumisestasi projektissa. Anna palautetta kollegoillesi ja ennen kaikkea anna palautetta itsellesi. Tärkeää on, että palaute käsittelee nimenomaisesti osaamisesta, eikä luonteenpiirteitäsi.

Osaamispäiväkirja: opettele antamaan palautetta – itsellesi

Osaamisen päiväkirja on oiva tapa antaa itselle palautetta. Muistan hyvin kun aloin itse kirjoittaa osaamisen päiväkirjaani. Se tuntui kiduttavan kiusalliselta. Huomattavasti helpompaa olisi ollut listata kehityskohteita. Mutta ei, osaamispäiväkirjan tarkoituksena on identifioida osaaminen. Nykyään merkkaa perjantaihin 30min tapaamisen päiväkirjani kanssa. Jokaisessa tapaamisessa esityslista on sama:

• Tällä viikolla huomasin osaavani..?

• Tartuin tilaisuuteen ja siinä onnistuin..?

• Opin ja oivalsin osaavani..?

• Toisin olisin voinut tehdä…?

• Tätä taitoa tarvitsen..?

• Haasteena ensiviikolle..?

• Tavoitteeni ensiviikolle on..?

Osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen on taito, jota voi ja pitää tavoitteellisesti treenata. Treenille ja kehittymiselle tulee antaa aikaa. Muista, että huippukunto ei tule hetkessä. Aloita siis treeni jo tänään. Sillä vain jos osaat tunnistaa osaamisesi ja sanoittaa sen, voit omistaa ja hyödyntää sitä. Vain tavoitteellisesti hyötykäyttöön valjastettu osaaminen voi tuottaa tulosta.

Kirjoittaja: Marjut Suokas

Marjut on vaimo yhdelle ja äiti kahdelle. AMK-tutkintoja on plakkarissa kohta kolme, SH/2006, TH/2013 ja palveluliiketoiminnan tradenomi/2017. Marjutilla on elämässään neljä vahvaa V-kirjainta: valmentaminen, vuorovaikutus, vahvistaminen ja volitio.

Jotain uutta uralle – mistä lähden liikkeelle?

Vanhemmat olivat takoneet päähän kaikilla mahdollisilla tavoilla, että tee ihan mitä haluat työksesi, toteuta unelmasi, kuuntele sydäntäsi! Mutta…..ÄLÄ KOSKAAN RYHDY YRITTÄJÄKSI!! Suvussamme oli ollut monenlaisia kokemuksia yrittäjyydestä jo monen sukupolven takaa. Yrittäjäthän eivät pidä koskaan lomaa, he uupuvat ennen pitkää, he saattavat mennä konkurssiin tai alkoholisoitua.

Mitä sinulle on sanottu ja yritetty uskotella vuosikausia?

Yli 30-vuotiaaksi asti otin oppimani uskomuksen todesta. En tietenkään voisi koskaan ryhtyä yrittäjäksi, sitä vaihtoehtoa ei tarvitsisi edes miettiä! Tein alla olevan unelmieni työ -mindmapin aikanaan, ja muuta vaihtoehtoa ei vain millään ollut. Yrittäjyydessä yhdistyisi kaikki, mitä elämältäni ja työltäni halusin. Vaikka pelotti paljonkin. Miten ikinä selviytyisin kirjanpito-, vero- ja muista hyvin epämiellyttävistä hallintohässäköistä? Mistä saisin asiakkaita? Osaanko edes myydä tarpeeksi hyvin? Mitä, jos en osaa sitten erottaa työtä ja vapaata toisistaan? Mitä, jos kaipaan työyhteisöä ja työkavereita liikaa?

Minusta tuli yrittäjä, ja se on yksi parhaita päätöksiä, mitä olen koskaan tehnyt. Kaikki palaset ovat loksahtaneet kohdalleen. Kaikki muutkin elämäni unelmat alkoivat toteutua, kun uskalsin kyseenalaistaa tämän yhden vahvan haitallisen uskomukseni. Jos tämä on mahdollista, mikä kaikki muukin olisi siis mahdollista?

Mutta... nyt sinuun! Unelmoi ensin!

Ensimmäinen harjoitus, millä uravalmennus starttaa on tehdä vapaa mindmap kaikesta siitä, mitä toivoisi elämältään ja työltään, jos kaikki olisi mahdollista.

Kaikki ovet olisivat sinulle auki, eikä olisi mitään sijaa epäonnistumisille. Kaikki mihin ryhtyisit, onnistuisi varmasti. Kaikki kannustaisivat sinua, ja rahaakin tulisi riittävästi. Ja rakastaisit työtäsi.

• Mitä kaikkea siihen silloin kuuluisi?

• Minkä tekemiseen päiväsi kuluisivat?

• Mistä kaikesta olet kiinnostunut elämässä yleensä?

• Mitkä ovat intohimosi?

• Millaisten ihmisten kanssa mieluiten työskentelisit?

• Millaisessa fyysisessä ympäristössä?

• Millaisia tunteita haluaisit kokea päivän aikana?

• Miten ajankäyttösi jakautuisi unelmatilanteessa?

• Missä työsi sijaitsisi maantieteellisesti?

• Paljonko palkkaa olisi sinulle riittävä määrä?

• Mitä osaamista ja vahvuuksiasi siinä käyttäisit?

Anna mennä, kyse on elämästäsi!

Voit tehdä tämän kynällä, käyttää värejä, tietokoneella mindmap-työkalulla, mihin tahansa muotoon. Kun unelmakarttasi on valmis, merkitse sieltä kaikista tärkeimmät jutut, mistä et missään nimessä haluaisi luopua. Ja sitten vasta aletaan tarkastella, mihin tällaisen kartan piirtänyt ihminen voisi päätyä. Kuka hyötyisi tällaisista vahvuuksista ja osaamisesta? Kuka voisi maksaa sinulle siitä, että teet tämänkaltaisia asioita?

Itse mietin aikanaan, että jos minä saisin päättää, kannustaisin vain päivät pitkät ihmisiä etsimään omia vahvuuksiaan ja intohimojaan, ja auttaisin heitä päätymään mielekkäisiin töihin. Oli aikamoinen oivallus, että joku taho saattaisi jopa haluta maksaa minulle siitä, että toteutan suurinta intohimoani. Listasin ne tahot, ja tässä ollaan!

Maailma on täynnä mahdollisuuksia.

Meille kaikille.

Kyllä, Sinullekin.

Kirjoittaja: Riikka Pajunen, Happy at work -valmentaja, toimitusjohtaja, Montevista Oy

Riikka pitää workshopin MiBin syysseminaarissa Helsingissä 7.10., jossa annetaan käytännön työkaluja oman osaamisen ja vahvuuksien tunnistamiseen sekä napakat tärpit tämän päivän työnhakuun. Lisätietoja Facebook-tapahtumasta.

Juttuteksti on julkaistu alunperin Montevista blogissa 26/05/2015. 

Riikan intohimona on auttaa jokaista löytämään oma unelmatyönsä. Kivijalkana on oman arvon, vahvuuksien ja intohimojen tunnistaminen.

Riikalla on 15 vuoden kokemus valmentamisen, HR:n ja rekrytoinnin saralta kansainvälisistä yrityksistä (Accenture, McKinsey&Company, Mercuri Urval, HRM Partners). Koulutukseltaan hän on kasvatustieteen maisteri, Ratkaisukeskeinen valmentaja ja NLP Practitioner.

Vuodesta 2010 Riikka on luotsannut Montevistaa ja sen Happy at work -valmentajatiimiä. Montevistan asiakkaat saavat konkreettisia työkaluja ja uutta energiaa oman työelämänsä johtamiseen. Riikka panostaa jokaiseen valmennustilanteeseen kuin se olisi ainoa. Hän on inspiroiva, jämäkkä ja inhimillinen valmentaja. Lue lisää: www.montevista.fi.