Haaveiletko uudesta työpaikasta? Entä jos sen sijaan, että selaisit läpi avoimia rooleja, keskittyisitkin etsimään unelmiesi työnantajaa? On tärkeää, että osaajat ennen kaikkea sitoutuvat työnantajaansa, eivätkä vain omaan rooliinsa. Miksi silti työnhaku tehdään yleensä nimenomaan rooli edellä?
Havaintoja itsetunnosta, rohkeudesta ja osaavista ihmisistä
Vaikka olisitkin poissa työelämästä jonkin aikaa, ei osaamisesi katoa mihinkään, eikä se estä tarttumasta rohkeasti uusiin tilaisuuksiin. Lahdessa on toiminut vajaan vuoden yhden luukun periaatteella Vauhdittamo, joka tarjoaa näköaloja erilaisiin työelämän risteyskohtiin, ja yhdistää työn ja oikeanlaiset tekijät. Oletko koskaan katunut sitä, että uskalsit heittäytyä, kysyy Vauhdittamoa pyörittävä Katri Lepola.
Sopimuksista sekä äitiyden ja työn yhdistämisestä asianajoalalla
Kävin puhumassa MiB ry:n tilaisuudessa Tampereella sopimuksista ja sopimusoikeudesta. Aihe on kaikille varmasti tuttu, sillä jokainen meistä joutuu tekemisiin erilaisten sopimusten kanssa, niin työelämässä kuin työajan ulkopuolella. Silti sopimusoikeuden yleisten oppien vaikutukset saatetaan epähuomiossa helposti sivuuttaa ja jälkikäteen monet harmittelevat, että kunpa olisin tämänkin asian ymmärtänyt ottaa huomioon. Kun erilaisia sopimuksia laatii, muokkaa ja kommentoi työkseen, ja olen myös nähnyt kuinka sopimuksiin liittyviä riitoja on ratkaistu oikeudessa asti, uskallan väittää tietäväni sen, mitä sopimusten solmimisessa vähintään kannattaisi huomioida. Turhaa juristijargonia välttäen, keräsin yhteen keskeisimpiä seikkoja sopimuksiin liittyen.
Mitä sopimuksissa siis kannattaa olla ja mitä niiden tekemisessä kannattaa ottaa huomioon?
Mieti mikä sopimus on kyseessä ja mitä haluat. Se, kuinka paljon voit vaikuttaa sopimuksen sisältöön, riippuu ensinnäkin sopimustyypistä ja aiheesta. Jokainen meistä on varmastikin ollut tilanteessa, jossa iso yritys tarjoaa vakiosopimusehtojaan ja et saa esimerkiksi tietokoneen päivitystä tms. tehtyä, ellet hyväksy kyseisiä ehtoja (joita kukaan harvemmin edes lukee). Aina ei siis ole mahdollista vaikuttaa sopimukseen ja sen ehtoihin, sillä vaihtoehtona tilanteessa on, ettet solmi sopimusta olleenkaan. Suomessa vallitsee sopimusvapaus, mikä tarkoittaa lähtökohtaisesti sitä, että saat vapaasti tehdä sopimuksia, saat valita sopimuskumppanisi suht vapaasti, saat päättää sopimuksen sisällöstä vapaasti ellei siitä ole toisin ja erikseen muuta säädetty. Määrämuotoinen sopimus kun edellyttää tietyn määrämuodon täyttymistä ollakseen pätevä. Koska lähes kaikesta voidaan sopia, kysymys kuuluukin mistä kannattaa sopia ja miten?
Jos kyse on esimerkiksi työsopimuksesta tai sopimus jostakin suuresta hankinnasta, kannattaa miettiä mitä oikeasti haluaa ja tarvitsee sekä mihin on valmis ryhtymään, ja pyri laatimaan sopimus siten, että sen toteuttaminen on molempien osapuolten kannalta mielekästä. Aina ei valitettavasti saa juuri sitä ideaalisinta ehtoa tai siinä määrin kuin haluaa, mutta kannattaa myös miettiä mihin rajaan asti on valmis tulemaan vastaan ja pyrkiä perustelemaan kantansa. Kultainen keskitie voi löytyä, kun osaa esittää asiansa hyvin ja ymmärrys toista osapuolta kohtaan helpottaa mahdollisen kompromissin hyväksymisessä. Sopimukset yleensä syntyvät neuvotteluprosessin tuloksenaja tästä syystä on hyvä tiedostaa, mitä on tekemässä ja miksi, ja mitä siitä seuraa.
Aiesopimus, esisopimus, sopimus. Ymmärrä mikä ero eri sopimustyypeillä on. Aiesopimus nimensä mukaisesti kertoo osapuolten aikomuksesta sopimuksen tekemiselle, mutta se ei kuitenkaan velvoita osapuolia samalla tavalla kuin sopimus. Esisopimus puolestaan velvoittaa jo osapuolia sopimuksen tekemiseen, mutta jonkin ehdon, luvan tms. täyttyminen saattaa olla edellytyksenä lopulliselle sopimukselle. Aie- ja esisopimuksissa saatetaan sopia aikataulusta, salassapidosta ja tietojenvaihdosta. Esisopimuksen ja sopimuksen rikkomisesta voi aiheutua jokin seuraamus, kuten sopimussakko, ennakkomaksun menettäminen tai jopa vahingonkorvausvelvollisuus.
Tunne sopimuskumppanisi ja tiedä kenen kanssa olet laatimassa sopimusta ja miksi. Tämä on juridisestikin hyvä tiedostaa, sillä väärän tahon kanssa tehty sopimus voidaan katsoa pätemättömäksi. On hyvä tiedostaa muun muassa onko henkilöllä esimerkiksi valtuutus solmia kyseinen sopimus, tarvitaanko hallituksen päätöstä tai onko henkilö varmasti oikeustoimikelpoinen. Riippuen siitä, onko osapuolina yrittäjät vai yksityishenkilöt, asetelma ja lainsäädäntö on erilainen ja sopimusosapuolilla saattaa olla suoraan erilaisia lainsäädännöllisiä velvoitteita, joista ei voida niin vaan poiketa, ja mikä vaikuttaa olennaisesti sopimuksen sisältöön ja ehtoihin.
Mieti käytätätkö mallipohjaa, yleisiä ehtoja vai teetätkö sopimuksen kokonaan ammattilaisella. Tämäkin riippuu hyvin paljon siitä, mikä sopimus on kyseessä, vaatiiko se jotakin tiettyä määrämuotoa ja millaiset ovat alan yleiset ehdot. Valmis mallipohja voi olla edullisin vaihtoehto, jos vaan osaa valita sen oikean ja sopivimman. Myös yleiset ehdot voivat toimia hyvin, jos tietää miten niitä hyödynnetään, sillä pelkkä niihin viittaaminen ei riitä. Yleensä sopimuksissa on ja käytetään myös erityisehtoja, ja täytyy olla tarkkana senkin suhteen missä järjestyksessä mitäkin ehtoja sovelletaan. Tästä syystä sopimuksen tarkistuttaminen ammattilaisella kannattaa, mikäli sopimuksen sisältö yhtään mietityttää. Epäselvää sopimusehtoa voidaan tulkita laatijansa vahingoksi ja tyhmyydestä helposti sakotetaan.
Sopimuksen minimirunko on usein seuraavanlainen:
sopijapuolet
sopimuksen tausta ja tarkoitus
soveltamisala
varsinaiset sopimusehdot (velvollisuudet, viivästys- ja virhetilanteet, salassapito, kilpailukielto)
voimassaolo, sopimuksen päättäminen
riidanratkaisua koskevat ehdot
päiväys ja allekirjoitus
Tämän sopimusrungon ympärille kirjataan kaikki tarpeellinen ja olennainen osapuolten tahtotilan mukaisesti. Helppoa vai mitä? Paitsi jos niitä vaihtoehtoja ja tilanteita on paljon, eikä ole varma siitä, miten sopimus turvaa ne omat intressit. Sopimuksissa kyse on usein nimenomaan riskienhallinnasta ja sopimuksilla voidaan ennakoida erilaisia epäedullisia tilanteita. Hyvä sopimussuhde voi jatkua epämieluisista tilanteista huolimatta, jos osapuolet ovat varautuneet sopimuksessa erilaisiin tilanteisiin ennakolta ja sopimuksesta esimerkiksi löytyy kohta, jonka mukaan toimitaan tietyssä ongelmatilanteessa.
Kannattaa vielä muistaa, että sopimusten tulkinta on oma lajinsa, mikä saattaa tulla myöhemmin vastaan, jos sopimus on liian epäselvästi laadittu tai tulkinnanvarainen. Siinä vaiheessa mm. osapuolten tai alan käytännöstä voidaan hakea tukea tulkinnalle. Osapuolten tarkoitus ratkaisee, mutta sen osoittaminen voi tuoda omat haasteensa. Tästäkin syystä kaikesta on hyvä sopia kirjallisesti, vaikka suullinen sopimus olisi yhtä pätevä kuin kirjallinenkin.
Millaista on äitiyden ja työn yhdistäminen asianajoalalla?
Kerroin tilaisuudessa myös siitä, millaista on olla kahden pienen lapsen äiti alalla, jossa työpäivät voivat venyä ja muuttuvat työtilanteiden mukaan. Olen ollut asianajoalalla koko juristiurani enkä tiedä juuri muusta. Käräjäoikeuden määräpäivät, asiakkaiden tarpeet ja toimeksiantotilanne määrittelevät työaikatauluni. Välillä on vaan enemmän töitä, ja ei istunnosta tai neuvottelusta niin vaan lähdetä kesken asian käsittelyn. Se miten perheen ja työn yhdistäminen onnistuu, riippuu oman kokemukseni ja kollegoiden kertoman perusteella pitkälti työpaikasta. Onneksi nykyinen työnantajani Asianajotoimisto Fenno on tässä suhteessa mahtava, sillä saan olla sekä hyvä äiti että hyvä juristi, tinkimättä kummastakaan valitsemastani roolista. Hyvä puoli tällä alalla on siinä, että työaikoja pystyy myös järjestelemään suht hyvin omien menojen ja lasten aikataulujen mukaan, jos vaan työnantaja sen sallii. Välillä vien lapseni vähän myöhemmin hoitoon ja välillä haen heidät aikaisemmin, ja kotoa käsin pystyn tarvittaessa tekemään hyvin töitä.
En voisi toivoa lapsilleni parempaa isää, sillä puolisoni osallistuu tasapuolisesti lastemme hoitamiseen. Yksin en tähän välttämättä pystyisi ja olen kiitollinen siitä, että minulla on myös hyvä tukiverkosto lähellä, joka auttaa tarpeen tullen. Vitsailin aikoinani, että perustamme perheen, kun oma äitini jää eläkkeelle ja niinhän siinä sattumalta kävikin. Puolisoni työnantaja on onneksi myös perhemyönteinen (vaikka miesvaltainen ala), mutta mieheni vuorotyö tuo puolestaan omat haasteensa arkeemme. Vaikka tämä arki on välillä melkoista aikataulujen yhteensovittamista ja kiireet painavat, pyrin kuitenkin aina siihen, että kun olen perheeni kanssa en tee tai ajattele työasioita, vaan pyrin olemaan läsnä siinä hetkessä ja sen ajan, jonka vietämme keskenämme. Toistaiseksi kaikki on mennyt hyvin, enkä ole edes nähnyt syytä tehdä asioita toisin.
Olen ymmärtänyt, että asianajoala elää tällähetkellä tietynlaisessa murroksessa, vanhempi sukupolvi väistyy ja nuoremmat tuovat mukanaan modernia ajattelua, mihin kuuluu myös perhemyönteisyys. Ala myös vähitellen naisvaltaistuu. Itse haluan tuoda esiin ja olla esimerkkinä siinä, että juristi voi saada myös perheen ja lasten äiti voi palata yhtä osaavana takaisin työelämään siinä missä isäkin. Suoritin myös asianajotutkinnon loppuun ollessani äitiyslomalla, koska tiesin palaavani takaisin työelämään ja asianajoalalle vauva-ajan jälkeen. Uskallan jopa väittää, että äitiyden myötä olen parempi työssäni, sillä ajatusmaailma muuttuu ja kehittyy lasten myötä ja tehokkuus saa kokonaan uuden merkityksen. Toivottavasti viimeistään muutaman vuoden kuluttua kenenkään ei tarvitsisi epäillä asianajajan ammatin ja äitiyden yhdistämistä, ja uraäiti on yhtä hyvä äiti siinä missä kotiäitikin.
Kirjoittaja: Päivi Heinonen
LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/päivi-heinonen-033534137
Kirjoittaja työskentelee Asianajotoimisto Fenno Oy:ssä, on koulutukseltaan oikeustieteen maisteri sekä asianajaja ja hän on 3,5-vuotiaan pojan ja 1,3-vuotiaan tytön äiti. Päivi on itsekin MiBin jäsen ja toimii nykyään myös vapaaehtoisena aktiivina Tampereella.
Mistä on unelmaduunit tehty?
Ketä ei kutkuttaisi ajatus työstä, josta oikeasti pitää? Tiedossa on nyt paljon unelma-sanan käyttöä, mutta kyse ei ole täydellisestä rantalomasta tai argentiinalaisen tangon taitamisesta, vaan täydellisestä ja ihanasta työstä – unelmaduunista.
Kirja kädessä unelmahommia etsimään
Vuosi sitten istuin sohvanurkassa Unelmahommissa-kirja kädessä. Olin ostanut sen luettuani Hanne Valtarin Lähiömutsi-blogista, että kirjakauppojen hyllyt notkuivat nyt unelmia täynnä olevaa kirjaa. Alun perin luin kirjasta, kun Valtari kirjoitti blogissaan sen viimeistelyvaiheesta. Hän nimittäin teki töitä balilaisen villan terassilla, lasten porskutellessa uima-altaassa. Hannen ollessa Balilla, hoitui yhteydenpito toiseen kirjoittajaan Satu Rämöön onnistui hyvin sähköisesti.
Unelmahommissa-kirja pursuaa mielenkiintoisia kuvauksia siitä, miten unelmaduunin löytää ja mitä kaikkea pitää ymmärtää ja uskaltaa tehdä unelmien saavuttamiseksi. Ketä ei kutkuttaisi ajatus työstä, josta oikeasti pitää? Harrastuksestakin voi tehdä työn, josta saa kohtuullisen ansion. Enkä puhu vain NHL-jääkiekkoilijoista, vaan esimerkiksi blogin kirjoittamisesta tai matkustamisesta.
Unelmahommissa-kirjan anti tulee kertomuksista, joissa unelmatyö on löytynyt. Joskus se on löytynyt helposti, joskus epäonnistumisten kautta. Valtaosa kirjan kertomuksista sinkoavat suoraan Rämön ja Valtarin omista kokemuksista. He tekevät omien sanojensa mukaan unelmaduuneja. Tehtävänimikkeitä on useita, kuten tarinankertoja sekä matka- ja hevosopas. Kirjoittajien omien kokemusten lisäksi kirjaan on haastateltu joukko muita unelmaduunareita, muun muassa Linda Liukasta ja Matti Suur-Hamaria. Heillä kaikilla on inspiroiva tarina kerrottavana, oli tie unelmaduuniin käynyt sitten helposti tai vaikeamman kautta.
Erityisesti Linda Liukkaan haastattelu jäi mieleeni. Hän tulkitsee, että omat kiinnostuksen kohteet ja erityisosaaminen pitää osata yhdistää kokonaisuudeksi. Kun kokonaisuus löytyy ja tahtoa on, pitää vielä uskaltaa kaatua eteenpäin. Liukas kuvaa, miten oman mielenkiinnon kohteet, harrastukset ja tehdyt päätökset muodostavat kuvion, jonka yleensä hahmottaa vasta jälkikäteen. Liukkaan tapauksessa lapset, teknologia, koodaaminen ja piirtäminen yhdistyivät Hello Ruby -kirjaksi. Ei todellakaan ole pakko tietää, mitkä ovat omat vahvuudet ja mielenkiinnonkohteet, kun kaksikymppisenä selailee opinto-oppaita ja yrittää epätoivoisesti keksiä itselleen tulevaisuuden. Se ehkä rahoittaa monen mieltä, kun elämänsuuntaa pohtii uudessa elämäntilanteessa.
Ei todellakaan ole pakko tietää, mitkä ovat omat vahvuudet ja mielenkiinnonkohteet, kun kaksikymppisenä selailee opinto-oppaita ja yrittää epätoivoisesti keksiä itselleen tulevaisuuden.
Unelmaduunari MiBin Afternoon Clubissa
Vuoden vaihteessa kuuntelin Valtarin ja Rämön yhteistä Unelmaduunarit-podcastia, joka on eräänlaista jatkoa Unelmahommissa-kirjalle. Podcast-jaksojen teemat olivat kuin suoraan MiBin tapahtumakalenterista. Niinpä Hanne Valtari kutsuttiin puhumaan omasta tarinastaan MiBin Afternoon Clubiin. Töölön kirjaston Waltari-sali täyttyi äideistä, vauvoista ja unelmista. Erityisesti äitejä kiinnosti teema uranvaihdosta vanhempainvapailla sekä miten harrastuksesta tehdään ammatti.
Valtari on unelmaduunari, joka vaihtoi uraa ensimmäisen perhevapaan aikana. Toimittajan työ vaihtui ammattibloggaamiseen ja freelance-hommiin. Hän loi brändin Lähiömutsi-blogista ja alkoi tienata sillä kohtuullisen toimeentulon. Kertomansa mukaan hän kokee suurta ylpeyttä luomastaan kokonaisuudesta. Sen synty ja rakentuminen ovat olleet täysin omaa työtä. Toisen lapsen syntymän jälkeen blogista oli muodostunut Valtarin pääasiallinen työ. Elämänmuutoksesta, eli äidiksi tulemisesta, kasvoi uuden työn pohja, ja omasta tekemisestä toimeentulon tuova työ.
Mibiläisille tuttu verkostoitumisen ilosanoma on oleellinen osa Unelmahommissa-kirjaa siinä missä Valtarin uratarinaa. Unelmahommissa-kirjassa Satu Rämö kuvaa verkostoitumista ihmissuhdetyöksi. Se on myös jalkatyötä, koska parhaat yhteydet ja kohtaamiset tapahtuvat kasvokkain. Hanne Valtari kuvasi esiintymisessään verkostoitumista tärkeäksi prosessiksi Nähdään pian! ammattibloggaajaksi. Blogialustalla hän tapasi Satu Rämön, jonka kanssa yhteistyö on jatkunut Unelmaduunarit-podcastin toisella tuotantokaudella. Verkostoista voi tosiaan syntyä kohtaamisia, joiden perusteella luodaan uusia unelmia ja toteutetaan ne.
Hyödynnä rohkeasti verkostojasi. Uskalla kaatua eteenpäin. Siinä ehkä on unelmaduunin resepti?
Omasta kokemuksestani Mothers in Business ry:ssä on lukuisia äitejä, jotka pohtivat, mihin työura tulevaisuudessa vie. Onko vanha työ tai ala myös tulevaisuuden tie, ja jos ei, mikä sitten on? Omien vahvuuksien, verkostojen ja itsensä kehittämisen avulla saattaa löytyä mitä ihmeellisempiä ja ihanampia ajatuksia. Hyödynnä rohkeasti verkostojasi. Uskalla kaatua eteenpäin. Siinä ehkä on unelmaduunin resepti?
Kirjoittaja: Riikka Aminoff
Jutun kuvat ovat MiB Afternoon Clubista, joka järjestettiin 4.4.2018 Töölön kirjastossa. Vieraana oli Lähiömutsi-bloggaaja ja Unelmahommia-kirjan toinen kirjoittaja Hanne Valtari, joka puhui uravaihdosta vanhempainvapaiden aikana ja siitä, miten harrastuksesta tulee työ.
Riikka Aminoff:
äitiyslomalla, kolme lasta
erikoistutkija, FM
opiskelija, viestintä ja markkinointi
unelmaduunin etsijä
Kuinka saada työpaikka mammalomalla
”Eihän me voida nyt ajatella lasten hankkimista kun mulla on määräaikainen työsuhde! Mihin mä palaan mammaloman jälkeen?” Näin muistan sanoneeni miehelleni.
Äitiyslomalle jäädessäni sain kyllä kehoituksen silloisesta työpaikastani, että ilmoittelisin, kun olen palaamassa työelämään. Kuintenkin yhtäkkiä, kaksi lasta myöhemmin, olenkin mukana perustamassa uutta yritystä kesken toisen vanhempainvapaan. En vain voinut jättää tilaisuutta väliin! Nyt olemme pisteessä, jossa kohta viedäänkin Hoksaus-tiedekerhoja jo ulkomaille, niin livenä kuin digitaalisestikin. Itsekin kohderyhmään kuuluvana olen juuri tähän elämäntilanteeseen ajatellen unelmaduunissani. Miten tähän päädyin?
Vauvakuplassa mietin uutta uraa tai yrittäjäksi hyppäämistä. Oma kirkas idea kuitenkin puuttui.
Nykyään on olemassa runsaasti verkostoja ja tahoja, jotka järjestävät ilmaisia seminaareja ja webinaareja. Niistä saa paljon ideoita, oppia ja kontakteja (lopussa lista niistä, joita itse olen hyödyntänyt). Muistan, kun kävin maaliskuussa MiBin ”Äidit ja työelämä, out of the box” -päiväseminaarissa. Siellä sanoin hakevani inspiraatiota, kun en tiennyt mitä syksyllä tehdä työn suhteen. Sanoin, että haluaisin hypätä jollain tavalla yrittäjäksi, mielellään uuteen firmaan ja yhdistää tähän joustavasti perhe-elämän. Halusin tehdä sitä mistä tykkään, mutten keksinyt liikeideaa. Markkinointi, myynti ja liiketoiminnan kehittäminen ovat olleet mun juttuja ja koko ajan vahvasti mukana uusia urasuunnitelmiakin pohtiessa. Miten voisin näitä hyödyntää?
Tapahtumaa seuraavana päivänä bongasin MiBin työpaikkaketjusta Jennin viestin, jota en voinut ohittaa. ”Olemme pian toimintansa aloittava startup-yritys, jonka tavoitteena on tuoda pedagogisesti huippulaatua oleva tiedeharrastus jokaisen lapsen tavoitettavaksi. Olemme Helsingin yliopiston tutkimukseen perustuen kehittäneet mallin levittää maailmanlaajuisesti lasten tiedeharrastusta sekä digitaalisen tuotteen että innovatiivisen franchising -mallin kautta.” Tämä oli kuin tehty minulle!
Miten pysyn kelkassa mammalomalla? Entä miten työnantajat löytävät minut tai minä heidät?
Aprillipäivänä aloitinkin jo sitten yhtenä perustajajäsenistä. Kesän jälkeen jatkan työntekijänä täyspäiväisesti, mutta kotoa käsin joustavasti. Tällä hetkellä tuntuu ammatillisesti, että paljon on parissa vuodessa tapahtunut. Silti en tunne jääneeni kelkasta, päinvastoin. Sosiaalisessa mediassa olen ollut aina aktiivinen ja sitä kautta saanut hyviä kontakteja ja vinkkejä uusista trendeistä. Raskaana ollessa tein omat nettisivut erottautuakseni omalla tyylilläni. Lisäksi olen päivittänyt someprofiileja aktiivisesti. Näiden myötä olen saanut mammalomalla monta työtarjousta ja moni tuttu on vinkannut työpaikoista. Ja uskokaa tai älkää, kannattaa avata suu myös leikkipuistossa, sieltä on tullut myös monta uutta yhteistyökuviomahdollisuutta. Olen ollut myös kahdessa suomalaisessa yrityksessä taustavaikuttajana äitiysloman aikanakin. Inspiraatiota olen saanut myös kirjoista, joiden yritystarinat ovat antaneet rohkeutta hypätä ihan uuteen juttuun.
Itselläni on ollut siis todella aktiivinen vanhempainvapaa. Välillä taas olen ihan vaan nollannut aivot hiekkalaatikolla. Kaikki mainitsemani asiat eivät kuitenkaan vie hirveästi aikaa, jos priorisoi ja on tehokas päikkäriaikaan. Paljon vähempikin varmasti riittää ja kannattaa tehdä vain niitä juttuja, jotka itseä kiinnostavat. Tiedän myös, että helpot ja terveet lapseni ovat auttaneet ajanhallintaa. Itselläni suurena apuna on lisäksi ollut viikottain isovanhemmat ja iltaisin kultaakin arvokkaampi, avulias aviomies. Uskon kuitenkin, että suurin osa työpaikoista menee nyt ja tulevaisuudessa verkostojen kautta, kertokaa siis unelmista ja tavoitteista mahdollisimman monelle.
Tässä muutamia verkostoja, joita itse olen hyödyntänyt MiBin lisäksi:
Creative Mornings Helsinki
Howtomo
LWDfromHEL
Tiistai-Klubi
Digitalist
Tradenomiliitto
Markkinointikollektiivi.
Itse olen myös mukana kehittämässä Future Female -verkostoa. Sertifikaattejakin voi suorittaa etänä, esim. Google Partners tai Hubspot :n kautta. Ja ainakin markkinointiin liittyviä ilmaisia webinaareja, podcasteja ja nettikursseja on jatkuvasti, kannattaa kysellä oman alan verkostolta vinkkejä parhaimmista. Tsemppiä työnhakuun!
Hoksauksen kerhoihin pääset tutustumaan täältä. Syksyn kerhojen ilmoittautuminen alkaa 22.6.2017.
Sari Hurme-Mehtälä / Markkinointi- ja myyntijohtaja / p. +358 44 531 5134