Mitä ne sielä kehitysriihessä meille oikein lupasivat?

Suomessa on ollut tapana, että hallitus kokoontuu vuosittain keväällä kehysriiheen, jossa tehdään seuraavien vuosien julkiseen talouteen liittyviä suunnitelmia ja tarkentavia päätöksiä. Viime päivät onkin pöhisty kehysriihen annista  ja koskevathan nämä päätökset konkreettisella tavalla lähes jokaista meistä.

Ja kyllähän kehysriihessä riittää annettavaa. Nyt kun käsillä on Sipilän hallituksen viimeinen vuosi, ei vaalien lähestyessä keppi käy, vaan kyseessä on ennemminkin makoisa porkkanatarjoilu. Ja löytyyhän sieltä päätösten joukosta myös Mibille maistuvia porkkanoita!

Lohdutusta perhevapaapannukakkuun

Mibinkin ajama perhevapaauudistus kaatui harmillisesti alkuvuodesta, mutta nyt kehysriihessä nykymalliin kytkettiin parannuksia monella tapaa. Ja mikä tärkeintä, uudistusten suunta on linjassa mibin oman edunvalvonnan ja perhevapaamallin ehdotusten kanssa!  Yksi tärkeimmistä korjauksista on, että jatkossa kunnallisen tai maakunnallisen luottamustoimen hoitamista ei pidetä ansiotyönä. Tämä on aiemmin tarkoittanut vanhempainpäivärahan maksamisen vähimmäismääräisenä. Suuntaus on nyt oikea!  Mib on tätä samaa tuonut esiin jo  edunvalvontaohjelmassaan . Osallistuminen yhteisten asioiden hoitoon tulee aina olla luonteeltaan kannustavaa. Toivomme jatkossa tämän koskettavan myös laajemmin muitakin luottamustoimissa saatuja kokouspalkkioita.

Jatkossa kunnallisen tai maakunnallisen luottamustoimen hoitamista ei pidetä ansiotyönä.

Mibin vaikuttamistyössä painottuu voimakkaasti tasa-arvon näkökulma. Se tarkoittaa myös perheiden yhdenvertaisuutta. Tervetullut uudistus onkin, että  jatkossa lapsesta yksin huolehtivalle äidille myönnetään oikeus isyysrahaa vastaaviin vanhempainrahapäiviin. Myös lapsen yksin adoptoivalle ja lapsestaan yksin huolehtivalle äidille tulee sama oikeus.  Monikkoperheiden isyysrahakautta myös pidennetään, sekä adoptiovanhempien vanhempainvapaita pidennetään sekä adoptiotukea korotetaan. Tämä on tärkeää, koska adoptiovanhemmuus on aina erityistä vanhemmuutta. On ilahduttavaa huomata, että vanhemmuuden tasa-arvon edistämiseen tuntuu nyt olevan entistä enemmän rohkeutta ja tahtoa. Tämä nähtiin jo helmikuussa, kun eduskunta hyväksyi sateenkaariperheitä koskevan äitiyslain.

Nälkävuosien tasoinen syntyvyys on pistänyt kehitysriihenkin mietteliääksi

Jotain on pielessä, jos syntyyvyys vastaa nälkävuosien tasoa. Syntyvyys on ollut jyrkässä laskussa jo seitsemän vuotta.  Alhainen syntyvyys kun vie pohjaa muulta yhteiskunnalliselta kehittämiseltä ja etenkin taloudelliselta kasvulta. Kasvava huoltosuhde tulee olemaan ilman väestönlisäystä ongelma jo 10 vuoden kuluttua. Nyt on jo kiire tehdä jotain.

Syntyvyytteen vaikuttaa monia asia, mutta kaikki on varmaan samaa mieltä, ettei yhteiskunnan lapsimyönteisyys ole parhaalla mahdollisella tolalla. Meillä pitkän ajan ongelmana on ollut se,  että lapsi- ja perhepolitiikka on hajanaista ja lyhytjänteistä. Lainvalmisteluissa lapsivaikutusten arviointi on ollut sattumanvaraista ja vähäistä. Lapsi- ja perhejärjestöt esittivät muutama kuukausi sitten kannanottonsa, jossa vaativat  lapsistrategian  käyttöönottamista ohjaamaan hallitumpaa lapsi-ja perhepolitiikkaa. Tällä  tarkoitetaan tutkittuun tietoon nojaavaa ja lapsen etua yhteiskunnallisessa päätöksenteossa vahvistavaa poikkihallinnollista strategiaa. Lapsi- ja perhejärjestöjä kuunneltiin ja kehysriihessä sovittiin kansallisen lapsistrategian valmistelun käynnistämisestä. Lapsistrategialla halutaan vahvistaa lapsi- ja perhemyönteistä yhteiskuntaa sekä syntyvyyden positiivista kehitystä tulevaisuuteen katsovalla tavalla.  Tälle oli kyllä tilausta!

 

Tasa-arvotekoja myös lapsille

Muihin pohjoismaihin nähden meillä on yleisempää hoitaa myös vanhempia lapsia kotona.  5-vuotiaista lapsista noin viidennes ei osallistu lainkaan varhaiskasvatukseen.  On kuitenkin paljon tutkittu, että esiopetus lisää lapsen oppimisvalmiuksia ja tukee lapsen kasvua monella tapaa. Kehysriihessä haluttiin lisätä varhaiskasvatuksen kannustimia ja hallitus päätti, että 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluja laajennetaan ja jatketaan. Tavoitteena on nostaa 5-vuotiaiden lasten osallistumisastetta. Varhaiskasvatuksen positiivisten vaikutusten edellytyksenä on laatu, ja hallitus myös lupasi lisärahoitusta haasteellisille alueille.

Sanottakoon vielä mielenkiintoinen koulu-uutinen. Mibiläisten lapsia koskettaa etenkin hallituksen linjaus ensimmäisen vieraan kielen eli A1-kielen opiskelun varhaistumisesta alkamaan jo peruskoulun ensimmäisen vuoden keväällä. Varhaisempi kieltenopetus koskee kaikkia ekaluokkalaisia 1.1.2020 alkaen. Tämä on mainio uudistus yhä kansainvälistyvämmässä maailmassa!

Työllisyyspaketin neuvottelupöydissä ollaan myös muistettu äitejä

Perhevapaat ovat naisten työelämän kannalta poikkeusellisen riskialtista aikaa  työuran kannalta. Todennäköisyys jäädä työttömäksi nousee.  Perhevapailta paluu työelämään koskettaa vuosittain noin 60 000 äitiä, mutta kolmasosalla heistä ei ole työtä johon palata. Tämä johtuu koulutustaustoista, mutta myös siitä, että määräaikaisia työsuhteita on yleisemmin juuri perheenperustamisiässä olevilla naisilla. Tämä on myös pikkulapsiajan kannalta harmillista kun tulevaisuus on epävarmaa ja miettyttää. Eikä lapsi kainalossa ole aina niin yksinkertaista lähteä työnhakuun. Tämä perhevapailla olevia äitejä koskettava työttömyys on myös puhututtanut kehysriihessä.  Niinpä hallitus on päättänyt pilottihankkeesta, jolla äitien työmarkkinoille paluuta pyritään helpottamaan.  Tämä liittyy hallituksen käynnissä olevaan kärkihankkeeseen eli lapsiperheiden palveluiden muutosohjelmaan ( LAPE ). Pilotissa kokeillaan LAPE-kärkihankkeen mukaisten perhekeskusten  yhteydessä tarjottavaa perhevapailla olevien työttömien vanhempien ura- ja työnhakuvalmennusta.

Työllisyyspalvelut olivat keskeisesti esillä muutoinkin. Etenkin aktiivimalli.  Hallitus linjasi, että jatkossa aktiivisuutta voi osoittaa TE-keskuksen kurssien ohella myös ay-liikkeen tarjoamissa työllistämispalveluissa. Tämä linjaus palvelee etenkin korkeasti koulutettuja työnhakijoita joille TE-palveluiden koulutukset ovat vähemmän merkityksellisiä. Akavalaisilla liitoilla on omia työllistymistä edistäviä palveluja  ja nämä jatkossa hyväksytään aktiiviseksi toiminnaksi.  Me tietenkin toivomme, että tässä suhteessa myös järjestöjen työllistämisprojektit kuten MiBin oma piilo-osaajat  – hanke voisi tulla osaksi tätä aktiivisuusehdon täyttävää kurssitarjontaa.

Ja ripaus vielä norminpurkua

Hallitus peräänkuuluttaa yrittäjyyttä ja päätti mm poistaa osakeyhtiön peruspääomavaatimuksen (2500 e). Myös yrittäjien puolisoiden sosiaaliturvaan tehdään tervetullut muutos, kun ei-omistavan perheenjäsenen ansioperusteisen työttömyysturvaoikeuden toteutumista parannetaan. Hallitus suoristaa samalla myös yrittäjien ansioperusteisen työttömyysturvaoikeuden hallinnon mutkia.

Sanottakoon vielä, että vapaaehtoistoiminnan rahankeräystä (arpajaislain muutos) helpotetaan, joka saattaa myös vaikuttaa MiBin taloudellisiin mahdollisuuksiin positiivisesti jatkossa.

Kehysriihen esitykset ovat mibiläisenä äitinä mukavan kuuloisia. Eli tässähän on porkkanoita kerrakseen! Toteutukseen nämä suunnitelmat päätyvät lähinnä vuosina 2019-2022, mutta toki jotain on tulossa nyt vielä vuonna 2018. Eikun napostelemaan!

Kirjoittaja:
Kristiina Paavola

YTM, työmarkkina-asiantuntija  ja yrittäjä
MiB ry Edunvalvonnan ohjelmapäällikkö

Famibition: yhteistyötä ja idealismia

Laura Hannola ja Riina Salmivalli ovat korkeakoulutettuja, työssä käyviä pienten lasten äitejä. Työn ja perheen yhteensovittaminen haasteineen on tullut heille varsin tutuksi viime vuosina. Riina on IT-alalle työllistynyt yhteiskuntatieteilijä, Laura puolestaan HR-tehtävissä toimiva kauppatieteiden maisteri. Tämän lisäksi he ovat MiBin oman spinn off -yrityksen, Fambition Consulting Oy:n, perustajaosakkaita. MiBin startup-vastaavat Sirkku Airola ja Nina Hjelt tapasivat Lauran ja Riinan ottaakseen selvää mistä naiset ammentavat tarvittavan draivin perheen, työn ja yrittäjyyden yhtälöön.

Fambition tarjoaa tekijöilleen väylän maailmanparantamiseen. Yrityksen missiona on uudistaa suomalaista työelämää parantamalla työpaikkojen perheystävällisyyttä. Yrityksen juuret ovat tiukasti MiBissä. Vuonna 2015 Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö järjesti ideakilpailun, jossa haettiin uusia ideoita työelämän uudistamisteksi. Aiheesta käynnistyi MiB-aktiivien keskustelu Facebookissa, mistä muodostui tiimi kehittämään työelämään paluun käytäntöjä perhevapaiden jälkeen. Kehittyi prototyyppi palvelusta, MiB Akatemia. Työ tapahtui MiBin alla vapaaehtoisvoimin, mutta nopeasti tiimin keskuudessa syntyi ymmärrys siitä, että asian ympärille voisi perustaa yrityksen. MiB Akatemia onkin Fambitionin nykyisen töihinpaluuohjelman, FAM Backin, prototyyppi. Tiivis yhteys MiBiin on säilynyt irtaantumisesta huolimatta ja MiBillä on nykyisin 30 prosentin omistus Fambitionista. Perheellisinä työntekijöinä MiBin jäsenet ovat mitä suurimmassa määrin Fambitionin kohderyhmää.

Missiona on uudistaa suomalaista työelämää parantamalla työpaikkojen perheystävällisyyttä

Työntekijöilleen Fambition on enemmän kuin työ, selittävät Laura ja Riina. Se on väylä laajentaa omaa osaamista ja toteuttaa itsessä majailevaa idealistia. Fambitionin tiimi koostuu monenlaisista osaajista eri koulutustaustoilla. Yrittäjäporukasta löytyy kauppatieteiden, journalismin, sosiaalipsykologian ja yhteiskuntatieteiden ammattilaisia sekä pari diplomi-insinööriäkin.  Poikkitieteellisessä tiimissä työskentely kasvattaa jokaisen tiimiläisen osaamista. Yhdessä tekeminen on motivoivaa.

Yrittäjyys Fambitionissa tasapainottaa elämää oman arvopohjan vahvistamisen myötä – oma päivätyö kun usein on eri alalta, Laura ja Riina kertovat. Riina, valtiotieteilijä tekniikan alalla, nauttii työstään, mutta on pohtinut paljon miten päätyi alalle. Laura puolestaan oli innostavassa uraputkessa HR-tehtävissä, kunnes ensimmäisen lapsen odotus ja perhevapaa saivat pohtimaan muitakin urasuuntia. Lauran kohdalla tämä tarkoitti sosiaalipsykologian opintoja ja työntekijöiden kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista kiinnostumista.

Työpaikoilla työntekijöiden kokonaisvaltainen hyvinvointi tukee liiketoimintaa

Fambitionin tavoitteena on edistää työntekijöiden hyvinvointia erityisesti perheen ja työn yhteensovittamisen näkökulmasta. Perheystävällisyys on käytäntöjä, kuten joustavuutta, tehtävän työn puitteissa. Fambition tarjoaa asiakkailleen muun muassa konsultointia prosesseihin ja välineitä työntekijän ja työnantajan väliseen vuorovaikutukseen. Toisaalta perheystävällisyys on ennen kaikkea asennetta, jossa työntekijä saa olla työpaikalla kokonainen. Perhe on merkittävä osa työntekijän elämää, joten ihmisten näkeminen kokonaisvaltaisesti työpaikalla edistää hyvinvointia. Lauran ja Riinan mukaan työnantajat ovat hienosti heränneet asian tärkeyteen ja edelläkävijät näkevät perheystävällisyyden todellisena kilpailuvalttina tärkeiden osaajien houkuttelemiseksi ja sitouttamiseksi.

Tärkeä oivallus ja sanoma Fambitionilla on se, että kunnianhimo ja idealismi eivät sulje toisiaan pois. Tämä pätee niin liiketoiminnassa kuin henkilökohtaisessa elämässä. Työpaikoilla työntekijöiden kokonaisvaltainen hyvinvointi tukee liiketoimintaa. Tulevaisuudessa ne työnantajat, jotka eivät toimi perheystävällisesti, eivät menesty. Samaan aikaan omassa elämässään yrittäjät elävät todeksi filosofiaansa: muiden töidensä lisäksi he nauttivat työelämän parantamisesta työpaikka kerrallaan.

Kirjoittaja: Nina Hjelt

Nina Hjelt

Kirjoittaja on toiminut lukuisissa kehittämistehtävissä osallisuuden edistämisen, ohjauksen ja
työllisyydenhoidon parissa. Nina seuraa tiiviisti työelämän muutoksia ja ilmiöitä sekä niistä käytävää
keskustelua. Hän toimii myös MiBin start up -vastaavana.

www.fambition.fi

www.twitter.com/fambition_fi

www.facebook.com/FambitionFi/

www.linkedin.com/company/17879272/

Konferenssivauvat monimuotoistavat tapahtumia

20 MiB-äitiä hihkui innosta Facebook-ryhmässä voitettuaan arvonnassa liput ScanAgile-tapahtumaan. ScanAgile on kansainvälinen konferenssi ketteristä kehitysmenetelmistä (agile development), ja tänä vuonna tapahtuman järjestäjät päättivät kutsua äitejä ja vauvoja tapahtumaan mm. monimuotoisuuden lisäämiseksi.

Monet tapahtumajärjestäjät antavat alennusta tapahtumalipuista MiBin jäsenille, mutta tämä oli ensimmäinen kerta, kun konferenssi kutsui äidit maksutta paikalle. Huomionarvoista on myös, että tapahtuman kutsussa erikseen painotettiin, että lapset ovat tervetulleita mukaan. Tätä soisi näkevänsä enemmänkin, sillä muuten kaikki eivät tule lähteneeksi tapahtumiin lapsen kanssa.

Haastattelimme idean äitiä Jonna Tiaista, joka on Agile Finland ry:n hallituksen jäsen ja yksi ScanAgile -tapahtuman järjestäjistä. Hän työskentelee Solitan suunnittelijoiden ja muutoksen tekijöiden yhteisö Palmussa agile coachina ja collaboration designerina. Jonnan perheeseen kuuluu lisäksi 9-vuotias lapsi ja puoliso.

Miten sait idean kutsua MiB-äidit konferenssiin?

Yhteiskunta ja työelämä muuttuu hurjaa tahtia, eikä työn ja vapaa-ajan ero ole enää niin selkeä. Oma hypoteesini on, että tulevaisuudessa työtä voidaan tehdä perheen kanssa. Yritykset voisivat tarjota työnantajaneutraaleja monitoimitiloja ja lastenhoitopalveluita. Näin työyhteisöt muuttuvat enemmän kyläyhteisöiksi, jotka sitouttaa työntekijöitä ja lisäävät hyvinvointia yhteiskunnassa.

Tämän hypoteesin innoittamana ja MiBin tapahtumissa käyneenä sain idean kokeilla konfavauva-konseptia ScanAgilessa. MiB oli luonnollinen kanava kutsua äidit ja sen kautta myös kokonaiset perheet yhdessä oppimaan uutta ja verkostoitumaan.

Miten vauvojen läsnäolo vaikutti tapahtumaan?

Vauvojen läsnäolo vaikutti tapahtumaan erittäin positiivisesti. Ihmiset hymyilivät enemmän ja vauvat olivat osallistujia siinä missä muutkin. Moni tuli sanomaan, että tapahtuman ilmapiiri oli rennompi kuin normaalisti alan konferensseissa on. Henkilökohtaisesti minulle hienoin hetki oli, kun alalla työskentelevä perhe oli yhdessä konferenssissa. He kävivät katsomassa puheita yhdessä ja erikseen, vuorotellen vauvan hoidon kanssa koko konferenssin ajan.

Jonna Tiainen Scan Agilesta

”VAUVOJEN LÄSNÄOLO VAIKUTTI TAPAHTUMAAN ERITTÄIN POSITIIVISESTI. IHMISET HYMYILIVÄT ENEMMÄN JA VAUVAT OLIVAT OSALLISTUJIA SIINÄ MISSÄ MUUTKIN.”

Suosittelisitko samaa muille tapahtumajärjestäjille? Mitä konferenssivauva-konsepti vaatii?

Suosittelen ehdottomasti ja lämpimästi! Oli tapahtuman sisältö mikä tahansa, monimuotoisuus on aina rikkaus. Konfavauva-konsepti ei vaadi välttämättä mitään erityisjärjestelyitä. Äidit eivät odottaneet mitään erityistä kohtelua, mutta me halusimme rakentaa erillisen imetys- ja vauvanhoitohuoneen tapahtumapaikan yhteyteen. Ihan mielettömän iso kiitos kaikille MiB-äideille, jotka tulitte ScanAgileen!

Näin tilaan konferenssivauvat tapahtumaasi:

1. Varmista, että tapahtumapaikalle pääsee vaunujen kanssa, ja että vessassa on hoitotaso.

2. Ota yhteyttä MiBiin info(at)mib.fi ja kerro montako lippua on jaossa. MiB hoitaa lippujen jakamisen äideille.

3. Ota MiB-äitien ilmoittautumiset vastaan.

4. Nauti vauvojen seurasta tapahtumapäivänäsi!

Kirjoittaja: Hanna Heikkonen

Puheklubista buustia esiintymiseen

Suomalainen ei perinteisesti sanoilla koreile, mutta ehkäpä vähän jo kuitenkin. MiB:n Toastmasters-klubissa tähän ainakin uskotaan. Puheklubissa harjoitellaan monipuolisesti erilaisia puhe- ja johtajuustaitoja esimerkiksi jännittämisen hallitseminen, itsevarmuus, tarinan kerronta sekä rakentavan palautteen antaminen. Mikä puhetaidon kehittämisessä on parasta? Onko esiintymistä harjoiteltava? Klubin hallituksen jäsenet Camilla Laitinen ja Anna Saura kertovat.

Camilla: Olen aina pitänyt esiintymistaitoja tärkeinä. Tunnetut hyvät esiintyjät kuten Jari Sarasvuo, Risto Siilasmaa tai Maaret Kallio ovat myöntäneet harjoituksen olevan loistavien esiintymistaitojen takana. Silti itse en ole löytänyt sopivaa tapaa nostaa omaa esiintymistäni uudelle tasolle. Tähän MiB:n Toastmasters-puheklubi tarjosi täydellisen keinon. Olen esiintynyt jonkun verran työssäni 12-vuotisen pankkiurani aikana. Rahoitusalan presentaatiot ovat yleensä hyvin asiapitoisia, monotonisia ja joskus jopa tylsiä. Olen itse räiskyvä ja puhelias persoona, mutta esiintyessäni olen pitänyt pienesti
jarrua päällä. Uskon pelänneeni, että uskottavuuteni kärsisi, kun muutenkin olen poikkeava alallani ollessani pieni vaalea nainen. Olen vuosien varrella oppinut hieman elävöittämään esiintymistäni ja tuomaan persoonaani esiin, mutta vielä on varaa parantaa. Niinpä päätin ottaa missiokseni hakea rajoja miten esiinnyn täysin omana itsenäni, olemalla kuitenkin vakuuttava ja uskottava.

Ensimmäisissä valmistelluissa puheissani olen keskittynyt äänen painoon, eleisiin, lavan käyttöön ja testannut erilaisia yleisön haltuunoton tekniikoita. Palaute on ollut kannustavaa ja olen oppinut paljon. Eniten omasta itsestäni, miten ääneni ja eleeni voivat tehdä vakuuttavuuden, vaikka puhuisin kuinka pehmeästä aiheesta. Viime kerralla voitin puhekilpailun ja sain omasta mielestäni parhaan mahdollisen palautteen. Yksi arvioijani sanoi: ”Olen hämmästynyt miten pystyt puheissasi olemaan niin helposti lähestyttävä ja iloinen sekä silti niin vakuuttava.” Näyttää siltä, että äitiysvapaalle suunnittelemastani harrastuksesta on tullut pysyvä harrastus. Mikä olisikaan parempi investointi omaan itseeni!

Klubi-illassa parhaat puhujat palkitaan tietenkin suklaalla! Vasemmalta Anna Saura, Jenni Kotakorpi, Sini Kaukonen ja Camilla Laitinen

Anna: Puheklubissa pääsen harjoittelemaan erilaisia puheita ja esityksiä rennossa ilmapiirissä, jossa mokaamista ei tarvitse pelätä. Puhe on aina iso vaikuttamismahdollisuus ja merkittävä (tosin Suomessa usein hieman aliarvioitu) johtamisen keino. Siihen kannattaa panostaa! Juuri tämän takia puhetaitojen kehittäminen on mielestäni todella innostavaa. Minua kiinnostaa erityisesti esitysten ja puheiden tarinallisuus. Työssäni viestinnän ammattilaisena törmään usein siihen, että ihmiset haluavat esityksissään kertoa tietämästään asiastaan aivan kaiken. Ihmisten huomiokyky on kuitenkin hyvin rajallinen ja he muistavat kuulemastaan lopulta hyvin vähän. Tarinoilla onkin mieletön voima ja niitä voi keksiä asiapitoisiinkin esityksiin. Paras lähtökohta on se, että miettii minkä yhden asian haluaa kuulijoiden ainakin muistavan. Jos ihmisille saa välitettyä jonkun tunteen tai inspiroivan ajatuksen niin sehän on ihan mieletön juttu. Mutta harjoittelua se vaatii ja sen edessä kannattaa olla nöyränä. Harva syntyy loistavaksi puhujaksi, vaan kyseessä on taito, jonka kuka tahansa voi oppia.

MiB Toastmasters- puheklubi aloitti toimintansa Helsingissä syksyllä 2017 ja kokoontuu kahden viikon välein.  MiB:n oma klubi kuuluu kansainväliseen Toastmasters-verkostoon, jonka formaatin mukaan klubi toimii. Ensimmäiseksi jokainen jäsen pitää oman Ice Breaker- puheen, jossa esitellään itsensä. Tämän jälkeen edetään erilaisiin puhetyyppeihin ja aiheisiin. Jokaisessa illassa harjoitellaan myös improvisoituja puheita kunkin illan teeman mukaisesti. Jokaisesta puhekerrasta saa erillisen palautteen muilta. Toastmasters International on kansainvälinen, voittoa tavoittelematon järjestö, jonka tavoitteena on auttaa jäseniään kehittämään esiintymis- ja johtamistaitojaan. Lue lisää MiBin klubitoiminnasta.

Järjestämme keskiviikkona 28.3. Helsingissä avoimen klubikerran, jossa pääset tutustumaan toimintaan. Helsinkiläiset voivat ilmoittautua mukaan sähköpostiin tulevan linkin kautta.

Kirjoittajat:

Camilla Laitinen on 3 lapsen äiti ja pankkiiri SEB:llä. Twitter @CamiLaitinen
Anna Saura on 2 lapsen äiti ja toimii viestintäalan tehtävissä. Twitter: @anna_maarias

Mistä on rohkeat naisjohtajat tehty?

Naistenpäivänä juhlistetaan naisten sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisia saavutuksia. Yksi näistä saavutuksista on naisten eteneminen uralla aina johtajatasolle asti. Kuitenkin vielä tänä päivänä puhutaan naisen eurosta, röyhkeyskoululle on kysyntää, #metoo kohahduttaa sosiaalisessa mediassa ja tasa-arvovaltuutetun lanseeraaman raskaussyrjinnän vastaisen kampanjan voimin kitketään naisten epätasa-arvoista kohtelua työelämässä. Naisten uralla eteneminen hidastuu viimeistään perhevapaiden myötä. Lisäksi etenemisen esteinä on usein mainittu kiltteys, emotionaalisuus ja nöyryys. Samaan aikaan sanotaan, että nainen on naiselle susi, kun taas miehet ovat hyviä veljiä.

Kerro, kerro kuvastin, ken on maassa... johtajin

Vaikka lasikattoja on jo rikottu, niin rikottavaa riittää edelleen. Naisten osuus yritysten ylimmässä johdossa on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta kehitys on ollut hidasta. Tilastokeskuksen Naiset ja miehet Suomessa 2016 -julkaisun mukaan johtotehtävissä toimivista palkansaajista naisia oli 32 prosenttia ja miehiä 68 prosenttia. Ylemmistä toimihenkilöistä sen sijaan naisia oli 47 prosenttia ja miehiä 53 prosenttia.

Naiset toimivat miehiä harvemmin johtajina suurimmalla osalla sektoreista. Naisia on selvä enemmistö sosiaali-, hoiva- ja terveysalojen johdossa sekä henkilöstöjohtajina. Muilla aloilla miehiä on johtajina enemmän kuin naisia. Miehillä on yli 80 prosenttia johtajapaikoista teollisuuden tuotannon, tieto- ja viestintätekniikan, maa-, metsä- ja kalatalouden sekä vähittäis- ja tukkukaupan aloilla. Myös valtaosa toimitusjohtajista ja pääjohtajista on miehiä.

Pörssiyhtiöissä vuosi 2017 oli kuitenkin ennätysvuosi, sillä Keskuskauppakamarin tekemän selvityksen mukaan pörssiyhtiöiden toimitusjohtajina toimi yhdeksän naista. Vielä vuonna 2011 pörssiyhtiöiden johdossa naisia ei ollut lainkaan. Naisten osuudet pörssiyhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä ovat myös kasvaneet vähitellen. Vuonna 2017 pörssiyhtiöiden hallituspaikoilla naisia oli 27 prosenttia. Tilanne on tasa-arvoisin valtionyhtiöissä, sillä vuonna 2016 valtionyhtiöiden hallitusjäsenistä 38,5 prosenttia oli naisia.

Naisia on keskimäärin enemmän hallituksissa ja johtoryhmissä silloin, kun henkilöstö on naisenemmistöinen ja vähemmän silloin, kun henkilöstö on miesenemmistöinen. Naisjohtajilla on monipuolinen koulutustausta, mutta tyypillinen yritysjohtaja on insinööritaustainen mies. Johtajamiehet ovat naisia useammin naimisissa ja heillä on keskimäärin enemmän lapsia kuin naisjohtajilla. Johtajan työn ja perheen yhdistämisen kannalta tärkeä tekijä on puolisoiden välinen työnjako. Tähän vaikuttavat edelleen perinteiset sukupuoliroolit, mutta asenteet ovat muuttumassa miesten jakaessa yhä enemmän vastuuta perheestä ja kodista.

Naisjohtajat suunnannäyttäjinä

Suomesta löytyy joukko uraauurtavia naisjohtajia. Mainostoimisto McCannin toimitusjohtaja Sari Heinilä toteaa, että miehiä ei voi syyttää naisten menestyksen puutteesta. Heinilän mukaan naisten tulisi tuoda selkeästi ilmi osaamisensa ja osattava vaatia lisää vastuuta. Naisten tunteellisuus mainitaan turhan usein heikkoutena, vaikka todellisuudessa sen voi kääntää vahvuudeksi. Teknologian aikakaudella ihmisiä tulee ymmärtää, oli kyse sitten henkilöstöstä tai asiakkaista. Tätä Heinilä kutsuu bisnesempatiaksi.

Business Manager Sanna Halttunen-Välimaa johtaa visuaalisiin ja interaktiivisiin markkinoinnin toteutuksiin keskittyvää Panic Marketingia. Halttunen-Välimaa korostaa, että itseensä täytyy uskoa ja eikä vastuuta kannata pelätä. Jos asiat eivät syystä tai toisesta onnistuisikaan, voi aina todeta, että on ainakin yrittänyt. Vastuun ottaminen on usein tuonut lisää vastuuta ja mielenkiintoisia työtehtäviä. Halttunen-Välimaa kiittelee sitä, että suhtautuminen naisjohtajuuteen on muuttunut ja muuttuu edelleen uusien sukupolvien tullessa työmarkkinoille.

Logomon entinen myyntijohtaja ja nykyinen kauppakeskus Skanssin kauppakeskuspäällikkö, Maarit Hurme, kannustaa naisia hakeutumaan rohkeasti johtotehtäviin. Hurme ei usko, että sukupuolella on hyvän johtajuuden kanssa mitään tekemistä. Naisille, etenkin pienten lasten äideille, tarjoillaan luonnostaan joka päivä harjoitusalusta yhdelle johtajan tärkeästä taidosta, nimittäin neuvottelutaidosta. ”Jos saat kiukkuisen kolmevuotiaan muuttamaan mieltään ja onnistut saamaan hänet pukemaan juuri hetki sitten pois viskotut kurahanskat, usko pois – pystyt hoitamaan arkipäiväiset bisnesneuvottelut myös töissä aikuisten kesken”, Hurme toteaa. Naiset vaativat itseltään täydellisyyttä ja koska pelätään, ettei täydellisyyteen päästä, ei edes yritetä. Hurmeen neuvo naisille kuuluukin: ”Ensi kerralla, kun sinulle tarjoutuu mahdollisuus lähteä vetämään projektia tai nousta eteenpäin urallasi, työnnä turha pelko syrjään. Sinä osaat.”

Naistenpäivä on hyvä päivä ruusujen lisäksi pyytää palkankorotus ja sanoa ääneen, että haluamme lisää vastuuta. Rohkeaa naistenpäivää!

Kirjoittaja: Emilia Stenholm

Emilia Stenholm, Marketing Specialist, Gasera Ltd.

4kk ikäisen tytön äiti

LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/emiliastenholm/