Mistä on rohkeat naisjohtajat tehty?

Naistenpäivänä juhlistetaan naisten sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisia saavutuksia. Yksi näistä saavutuksista on naisten eteneminen uralla aina johtajatasolle asti. Kuitenkin vielä tänä päivänä puhutaan naisen eurosta, röyhkeyskoululle on kysyntää, #metoo kohahduttaa sosiaalisessa mediassa ja tasa-arvovaltuutetun lanseeraaman raskaussyrjinnän vastaisen kampanjan voimin kitketään naisten epätasa-arvoista kohtelua työelämässä. Naisten uralla eteneminen hidastuu viimeistään perhevapaiden myötä. Lisäksi etenemisen esteinä on usein mainittu kiltteys, emotionaalisuus ja nöyryys. Samaan aikaan sanotaan, että nainen on naiselle susi, kun taas miehet ovat hyviä veljiä.

Kerro, kerro kuvastin, ken on maassa... johtajin

Vaikka lasikattoja on jo rikottu, niin rikottavaa riittää edelleen. Naisten osuus yritysten ylimmässä johdossa on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta kehitys on ollut hidasta. Tilastokeskuksen Naiset ja miehet Suomessa 2016 -julkaisun mukaan johtotehtävissä toimivista palkansaajista naisia oli 32 prosenttia ja miehiä 68 prosenttia. Ylemmistä toimihenkilöistä sen sijaan naisia oli 47 prosenttia ja miehiä 53 prosenttia.

Naiset toimivat miehiä harvemmin johtajina suurimmalla osalla sektoreista. Naisia on selvä enemmistö sosiaali-, hoiva- ja terveysalojen johdossa sekä henkilöstöjohtajina. Muilla aloilla miehiä on johtajina enemmän kuin naisia. Miehillä on yli 80 prosenttia johtajapaikoista teollisuuden tuotannon, tieto- ja viestintätekniikan, maa-, metsä- ja kalatalouden sekä vähittäis- ja tukkukaupan aloilla. Myös valtaosa toimitusjohtajista ja pääjohtajista on miehiä.

Pörssiyhtiöissä vuosi 2017 oli kuitenkin ennätysvuosi, sillä Keskuskauppakamarin tekemän selvityksen mukaan pörssiyhtiöiden toimitusjohtajina toimi yhdeksän naista. Vielä vuonna 2011 pörssiyhtiöiden johdossa naisia ei ollut lainkaan. Naisten osuudet pörssiyhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä ovat myös kasvaneet vähitellen. Vuonna 2017 pörssiyhtiöiden hallituspaikoilla naisia oli 27 prosenttia. Tilanne on tasa-arvoisin valtionyhtiöissä, sillä vuonna 2016 valtionyhtiöiden hallitusjäsenistä 38,5 prosenttia oli naisia.

Naisia on keskimäärin enemmän hallituksissa ja johtoryhmissä silloin, kun henkilöstö on naisenemmistöinen ja vähemmän silloin, kun henkilöstö on miesenemmistöinen. Naisjohtajilla on monipuolinen koulutustausta, mutta tyypillinen yritysjohtaja on insinööritaustainen mies. Johtajamiehet ovat naisia useammin naimisissa ja heillä on keskimäärin enemmän lapsia kuin naisjohtajilla. Johtajan työn ja perheen yhdistämisen kannalta tärkeä tekijä on puolisoiden välinen työnjako. Tähän vaikuttavat edelleen perinteiset sukupuoliroolit, mutta asenteet ovat muuttumassa miesten jakaessa yhä enemmän vastuuta perheestä ja kodista.

Naisjohtajat suunnannäyttäjinä

Suomesta löytyy joukko uraauurtavia naisjohtajia. Mainostoimisto McCannin toimitusjohtaja Sari Heinilä toteaa, että miehiä ei voi syyttää naisten menestyksen puutteesta. Heinilän mukaan naisten tulisi tuoda selkeästi ilmi osaamisensa ja osattava vaatia lisää vastuuta. Naisten tunteellisuus mainitaan turhan usein heikkoutena, vaikka todellisuudessa sen voi kääntää vahvuudeksi. Teknologian aikakaudella ihmisiä tulee ymmärtää, oli kyse sitten henkilöstöstä tai asiakkaista. Tätä Heinilä kutsuu bisnesempatiaksi.

Business Manager Sanna Halttunen-Välimaa johtaa visuaalisiin ja interaktiivisiin markkinoinnin toteutuksiin keskittyvää Panic Marketingia. Halttunen-Välimaa korostaa, että itseensä täytyy uskoa ja eikä vastuuta kannata pelätä. Jos asiat eivät syystä tai toisesta onnistuisikaan, voi aina todeta, että on ainakin yrittänyt. Vastuun ottaminen on usein tuonut lisää vastuuta ja mielenkiintoisia työtehtäviä. Halttunen-Välimaa kiittelee sitä, että suhtautuminen naisjohtajuuteen on muuttunut ja muuttuu edelleen uusien sukupolvien tullessa työmarkkinoille.

Logomon entinen myyntijohtaja ja nykyinen kauppakeskus Skanssin kauppakeskuspäällikkö, Maarit Hurme, kannustaa naisia hakeutumaan rohkeasti johtotehtäviin. Hurme ei usko, että sukupuolella on hyvän johtajuuden kanssa mitään tekemistä. Naisille, etenkin pienten lasten äideille, tarjoillaan luonnostaan joka päivä harjoitusalusta yhdelle johtajan tärkeästä taidosta, nimittäin neuvottelutaidosta. ”Jos saat kiukkuisen kolmevuotiaan muuttamaan mieltään ja onnistut saamaan hänet pukemaan juuri hetki sitten pois viskotut kurahanskat, usko pois – pystyt hoitamaan arkipäiväiset bisnesneuvottelut myös töissä aikuisten kesken”, Hurme toteaa. Naiset vaativat itseltään täydellisyyttä ja koska pelätään, ettei täydellisyyteen päästä, ei edes yritetä. Hurmeen neuvo naisille kuuluukin: ”Ensi kerralla, kun sinulle tarjoutuu mahdollisuus lähteä vetämään projektia tai nousta eteenpäin urallasi, työnnä turha pelko syrjään. Sinä osaat.”

Naistenpäivä on hyvä päivä ruusujen lisäksi pyytää palkankorotus ja sanoa ääneen, että haluamme lisää vastuuta. Rohkeaa naistenpäivää!

Kirjoittaja: Emilia Stenholm

Emilia Stenholm, Marketing Specialist, Gasera Ltd.

4kk ikäisen tytön äiti

LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/emiliastenholm/

Verkostoissa on voimaa!

Taidan olla pahasti verkostoitumisen nimeen vannova intoilija. Yrittäjänä se tuntuu hyvin luontevalta, sillä yksinyrittäjänä minulla ei ole ympärilläni työkavereita tai -yhteisöä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tekisin töitä yksin vaan olen verkostoitunut siten, että pystyn toteuttamaan isojakin toimeksiantoja yhdessä kumppaneiden kanssa.

Miksi, missä ja miten?

Edellä jo yksi mainio syy verkostoitumiseen. Muita voivat olla: erilaisten ja uudenlaisten näkemysten hakeminen, oman osaamisen ja näkemysten laajempi esille saaminen, liiketoimintojen edistäminen, tulevaisuuteen varautuminen, uusien haasteiden etsiminen ja hakeminen, asiantuntemuksen (tai vaikkapa uusien tietojen ja taitojen) laajentaminen, omien taitojen edistäminen, uusien taitojen oppiminen, muiden kokemusten hyödyntäminen, omien kokemusten jakaminen jne.

Sen haluan sanoa, mikä minulle on ollut verkostoitumisessa iso juttu: sen oivaltaminen, että kun ensin antaa, niin saa monin verroin takaisin!

Missä sitä sitten verkostoidutaan? No vaikka missä! Kaupassa, saunassa, seminaareissa, koulutuksissa, tapahtumissa, toimistoissa, töissä, koulussa, lomilla, harrasteissa – ihan missä vaan! Itse näen verkostoitumistilaisuuksia ympärilläni lähes joka päivä – olen tosin kyllä päättänyt, että haluan (= asenne) verkostoitua ja olen asian suhteen aktiivinen.
Miten verkostoituminen tapahtuu? Kyseessähän on pääasiassa halu, oma asenne, vuorovaikutus, oppiminen, hyöty ja antaminen – kaikkia näitä elementtejä on hyvä olla verkostoitumisessa. Minulle tärkeimpiä ovat edelleenkin henkilökohtaiset kohtaamiset ja tapaamiset mutta myös sähköiset kanavat ovat tuoneet elämääni, työhöni, harrastuksiini ja toimintaani paljon uusia tuulia uusien tuttavuuksien myötä. Sen haluan sanoa, mikä minulle on ollut verkostoitumisessa iso juttu: sen oivaltaminen, että kun ensin antaa, niin saa monin verroin takaisin! Se voi olla vinkki, työkalu, menetelmä, nimi, neuvo, kokemus tai jotain muuta – useimmiten kuitenkin jotain sellaista, mistä toinen osapuoli hyötyy (sinä välttämättä et).

Keskustelun edetessä saatan antaa toiselle jonkin idean, vinkin, neuvon tai ajatuksen, josta uskon voivan olla hyötyä hänelle tai vievän häntä jollain tavalla eteenpäin.

Hissipuhe ja hyöty

Olet varmastikin kuullut moneen kertaan, että olisi hyvä olla mielessä itsestä pieni kuvaus (kun joku kuitenkin kysyy, mitä sinä teet), hissipuheeksi sitä monet nimittävät. Tähän minäkin uskon! Minun hissipuheeni voisi olla vaikka tällainen: ”Terve! Minä olen Jouni, kuopiolainen yrittäjä ja vielä tarkemmin liikkeenjohdon konsultti. Autan työssäni muita saavuttamaan omia tavoitteitaan ja usein asiat liittyvät markkinointiin ja myyntiin, osaamisen tai asiantuntijuuden tai palvelujen tuotteistamiseen, verkostoitumiseen tai laatuun.” Ja keskustelun edetessä saatan antaa toiselle jonkin idean, vinkin, neuvon tai ajatuksen, josta uskon voivan olla hyötyä hänelle tai vievän häntä jollain tavalla eteenpäin. Hyödyksikin tätä kutsutaan.

Vinkit ja linkit

Lopuksi haluan jakaa kanssanne joitakin parhaimmista vinkeistä mitä olen verkostoitumisessa oppinut: kuuntele ja kysele, ole läsnä. Usein myös tietoisesti hakeudun uusien ihmisten seuraan oppiakseni, kuullakseni, kokeakseni itse jotakin uutta ja jotta voin jakaa jotain itsestäni toisille!

Kirjoittaja Jouni Ortju on kuopiolainen liikkeenjohdon konsulttiyrittäjä Laatukoulutus Jouni Ortju Ky:ssä. Jos haluat verkostoitua:

www.linkedin.com/in/jouniortju
www.facebook.com/laatukoulutus
www.twitter.com/jouni_ortju

Haastattelussa uraäiti: Taina Roth

”Taina uskoo 80/20 managementiin: jo tekemällä 20 % voi saada aikaiseksi 80 % tuloksista. Työssään Taina kirjoittaa kvartaalin kolme isointa tavoitetta, kuukauden kolme tavoitetta, viikon kolme tavoitetta ja kolme tavoitetta jokaiselle päivälle. Tavoitteet eivät saa olla liian isoja. Kun asetettu aikaväli on ohi, Taina käy läpi onko päässyt tavoitteisiinsa. Priorisoinnin myötä aikaa jää miettimiselle ja ihmisten tapaamiselle. Joka viikko hän haluaisi tavata sellaisen henkilön, ketä ei muuten arjessa tapaisi, sellaiset tapaamiset ovat hänen mielestään valtavan inspiroivia.”

Nimi: Taina Roth, 40
Koulutus: OTM
Työpaikka: Yrittäjä. Tarjoaa lakiasioiden ja edunvalvonnan sekä luovan työn johdon konsultointia.
Perhe: 2 lasta
Harrastukset: musiikki, ruoka- ja musiikkiaiheinen-blogi, vapaauinti, lasten kanssa touhuaminen, itsensä kehittämisprojektit (esim. opettelee uimaan tai soittamaan uutta instrumenttia tai ammatillisen osaamisen lisääminen)
Kirjavinkki: Richard Koch The 80/20 manager, Daniel Pink Drive
Lomavinkki: Slovenia, Montenegro
Tärkeimmät arvot: Luovuuden vaaliminen, vapaus sekä kunnioitus muita ja  omaa itseään kohtaan.

Terveiset uraäideille: Jätä aikaa elämiseen ja luovuudelle. Älä sorru ruuhkavuosissa tallustamiseen. Verkostot ja vastuunjakaminen verkoston sisällä ovat tärkeitä lapsiperhearjessa. On oltava aina joku, jolle voi soittaa ja pyytää apua.

"Maailmaa parantamaan oikikseen."

Nuorena naisena Taina halusi pelastaa maailman, ja niinpä hän haki opiskelemaan oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Hänelle työn merkityksellisyys on ollut olennaista kaikessa mitä hän tekee. Tainalla musiikki on ollut läsnä elämässä lapsuudesta saakka. Kiinnostus tekijänoikeuksiin ja musiikkiin johdatti Tainan valmistumisen jälkeen Gramex-nimisen yhdistyksen lakimieheksi. Hän edusti levy-yhtiöiden ja muusikoiden oikeuksia ja työskenteli tekijänoikeuksien ja digitaalisten sisältöjen lisensoinnin parissa. Tainan pöydällä oli jo silloin juridisten toimeksiantojen lisäksi operatiivisia tehtäviä. Hän kävi myös luennoimassa tekijänoikeuksista asiakkailla ja oppilaitoksissa.

"Johdon on annettava työntekijöille suunta ja vastuualue, mutta vastuualueen rajoissa ihmisillä on oltava vapaus toimia."

Viiden työskentelyvuoden jälkeen Taina siirtyi Sulakkeen lakiasioihin. Firman sisällä tapahtui muutoksia ja Taina sai lisää vastuuta mm. general counselina ja HR:stä. Taina pohti tiimin kysymyksiä, sillä häntä kiinnostivat luovuus ja mikä ruokkii luovuutta. Ihmisillä tulisi mahdollisuuksien mukaan olla autonomia päättää itse työtavoista, -paikasta ja -ajasta. Johdon on annettava työntekijöille suunta ja vastuualue, mutta vastuualueen rajoissa ihmisillä on oltava vapaus toimia. Tällöin ihmiset voivat toteuttaa itseään ja päästä parhaisiin tuloksiin myös yrityksen kannalta. Tästä alkoi operatiivisiin tehtäviin siirtyminen.

Tainan seuraava projekti oli Habbo Hotellin kansainvälisen Espanjan tiimin vetäminen. Tehtävässä hän pääsi asiakkaiden sitouttamisen, moderoinnin, turvallisuuden ja viihtyvyyden sekä muutosjohtamisen pariin. Häntä on aina kiinnostanut operatiivinen puoli, sillä hän on halunnut mahdollistaa voitokkaan liiketoiminnan. Sulakkeella ollessaan Taina sai kaksi lasta, joiden kummankin kanssa vietti vuoden kotona.

Oltuaan Sulakkeella yhdeksän vuotta ja yksityiselämässä tapahtuneiden myllerrysten keskellä, Taina päätti irtisanoutua töistä tyhjän päälle ja ottaa puolen vuoden sapattivapaata. Hän halusi miettiä, mikä on oikea suunta elämälleen. Irtisanoutuminen vaatii toki rohkeutta ja taloudelliset realiteetitkin voivat olla esteenä. Taina kuitenkin suosittelee taukoa, jotta voi miettiä, mitä uutta elämäänsä voisi saada.

"Työllä on oltava merkitys, vaikkakaan kaikista ei voi tulla täysipäiväisiä maailman parantajia."

Haastattelun aikaan Taina oli töissä HEI Schoolsissa, jossa hän pääsi tekemään merkittävää työtä viemällä suomalaista varhaiskasvatusta maailmalle franchising-mallilla. Tainan sitoutuminen työhön on silmiinpistävää, sillä hän herkistyi puhuessaan eräästä päiväkotivierailustaan australialaisen asiakkaan kanssa. Opettaja kysyi lapsilta pitääkö tehdä käsikirjoitus näytelmään, johon lapset vastasivat etteivät osaa kirjoittaa. Opettaja rohkaisi lapsia kysymällä, miten muuten he voisivat dokumentoida näytelmän. Lapset piirsivät näytelmän. Tällainen vuorovaikutus kannustaa lapsia itsenäiseen ajatteluun ja samalla kehittää hyvän itsetunnon, kun ongelmat ratkaistaan itse. Taina painottaa, että jokaisen työllä on merkitys, vaikkakaan kaikista ei tule täysipäiväisiä maailman parantajia. Jokaisen pitää pystyä panostamaan yhteiseen hyvään omalla tavallaan.

Taina huomasi, että Helsingissä on paljon yrityksiä, joilla on tarvetta henkilölle, joka ymmärtää kansainvälistä liiketoimintaa ja jolla on lakitaustaa ja päätti perustaa yrityksen, jonka kautta tarjoaa edunvalvonta-, laki- ja johdonkonsultointipalveluita. ”Aloitan toiminnan nyt tammikuussa 2018. Digitaaliset sisällöt, kansainvälinen online-liiketoiminta, lisensointi ja luovan työn johtaminen ovat erityisalaani ja yritykseni keskittyykin tarjoamaan johdon konsultointia ja lakiasioiden palveluita näillä alueilla”, Taina kertoo.

”HEI Schools säilyy asiakkaanani, kun nyt jatkan yrittäjänä. Tulevaisuudessa työelämä on menossa enemmän siihen suuntaan, että ihmiset tekevät freelancereina töitä useammille eri yrityksille samaan aikaan”, Taina kertoo.

"Myös yrittäjällä ja johtajalla on oltava aikaa."

Taina uskoo 80/20 managementiin: jo tekemällä 20% voi saada aikaiseksi 80% tuloksista. Työssään Taina kirjoittaa kvartaalin kolme isointa tavoitetta, kuukauden kolme tavoitetta, viikon kolme tavoitetta ja kolme tavoitetta jokaiselle päivälle. Tavoitteet eivät saa olla liian isoja. Kun asetettu aikaväli on ohi, Taina käy läpi onko päässyt tavoitteisiinsa. Priorisoinnin myötä aikaa jää miettimiselle ja ihmisten tapaamiselle. Joka viikko hän haluaisi tavata sellaisen henkilön, ketä ei muuten arjessa tapaisi, sellaiset tapaamiset ovat hänen mielestään valtavan inspiroivia.

Lapsiperheeseen 80/20-ideologia heijastuu siten, että lasten ei tarvitse harrastaa joka ilta. Kaikki turha on karsittava pois ja arki rauhoitettava. Tainan mielestä ihmisillä olisi oltava aikaa esimerkiksi ikkunasta ulos tuijottamiseen ja haaveiluun. ”Luovuus on tärkeää ja se vaatii rauhallisen mielen”, Taina sanoo.

Teksti: Olessia Manner, MiB-aktiivi sekä Fennovoima Oy:n lakimies

Kuva: Taina Roth

Inhimillinen bisnes

Asiakaskokemuksena voidaan pitää kaikkia niitä tunteiden ja kokemusten summia, joita asiakkaalle muodostuu eri kohtaamisissa yrityksen kanssa. Jos kustannusten minimoinnista pelkän digitalisaation myötä tulee liiketoiminnan itse tarkoitus, on se monesti ristiriidassa hyvän asiakaskokemuksen kanssa. Näin ollen laskevat kustannukset tulisikin nähdä enemmän fiksusti rakennetun palvelun sivutuotteena kuin liiketoiminnan päätavoitteena.

Pankit ovat tuskin kenenkään mielestä elämyskeskeisiä toimijoita, vaan enemmänkin tahoja joilta odotetaan toimintavarmuutta ja vaivattomia palveluita arjen sujuvuuden nimissä. Teknologia on tullut tässä avuksi ja ala elää suurta muutosten aikaa palvelurobotiikan ja automatisaation yleistyessä.

Perinteisen CRM:n rinnalle on noussut sosiaalinen CRM, joka pitää sisällään mm. ymmärryksen siitä minkälaista palvelua asiakas arvostaa, minkälaisissa sosiaalisissa verkostoissa hän vaikuttaa ja minkälaisin perustein hän jakaa suosituksiaan. Tässä kehityksessä piilee myös inhimillisen bisneksen ydin. Roboteille annettavan työn jälkeen ihmisten väliset merkitykselliset kohtaamiset korostuvat, sillä tietokone ei salli empatiaa eikä se omaa intuitiota.

Me Nooa Säästöpankissa toteutamme inhimillisen bisneksen ajatusta siten, että siinä, missä asiakas voi hyödyntää digitaalisia palveluita kotisohvaltaan, voi hän saada saman palvelun kotisohvaltaan myös henkilökohtaiselta säästöpankkiiriltaan. Asiakas saa myös halutessaan henkilökohtaista palvelua iltaisin ja viikonloppuisin, nopealla aikataululla ja tutulta henkilöltä. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaalla on valta valita itselleen sopivin malli toimia.

Asiakkaan arjen helpottamisessa kyky ennakoida, ehdottaa ja toteuttaa toimivia ja yllätyksellisiä ratkaisuja ovatkin tekemisen ydintä. Uskomme siihen, että luovuus synnyttää hyvinvointia. Suositteluindeksimme on noussut ennätyslukemiin ja saamamme palautteen perusteella yksi merkittävä tekijä tässä on ollut asiakkaan kokema merkityksellisyyden kokemus yhdistettynä tunteeseen, jonka palvelumme hänessä herättää. Vaikka suurin osa asiakaskunnasta asioi nykyään mobiililaitteiden kautta, tulee aina eteen tilanteita, jolloin on vaivattominta soittaa tutulle henkilölle ja saada asiat hoidettua saman päivän aikana kuntoon. Aidot ja henkilökohtaiset asiakaskohtaamiset ja se, että me liikumme, ei asiakas synnyttävät laadukasta asiakaskokemusta, jota on lähes mahdoton kopioida. Harjoittelemme aktiivisesti näitä kohtaamisia ja jatkamme panostusta ihmisiin, sillä ydinkokemuksen tulee olla sellainen, jonka pystymme aina ja kaikissa olosuhteissa toteuttamaan.

Nooa Säästöpankki on MiB:n virallinen yhteistyökumppani. 

MiBin uusi hallitus pursuaa energiaa ja unelmia

MiBillä on edessään tapahtumarikas vuosi. Huimaa vauhtia kasvava yhdistys taittaa vakaasti matkaa kohti unelmien yhteiskuntaa, jossa kaikki vanhemmat voivat valita sekä uran että perheen. Yhteisellä matkallamme yhdistystä luotsaa tammikuussa järjestäytynyt hallitus, jonka supernaiset valottavat nyt arjen voimavarojaan ja avaavat käsilaukkunsa.

Annica Moore, yhdistyksen valitsema puheenjohtaja (hallituksessa jatkava)

Toimin viime vuonna hallituksen varapuheenjohtajana, ja on mahtavaa jatkaa sillä tiellä! Odotan tulevalta vuodelta innostusta ja positiivista can do -asennetta. MiBin vahvuus ovat sen osaavat toimijat ja kiinnostavat sisällöt, joihin jäsenet voivat suoraan vaikuttaa.

MiBissä minulle tärkeää on hyvä henki ja sen ylläpitäminen, sekä laivan ohjaaminen uuden strategian osoittamaan suuntaan. Hallituskollegat ovat jo tarttuneet moniin prioriteetteihin: Viestinnän osalta ollaan käynnistämässä uusia avauksia, joita innolla odotan. Kiinnostavaa on myös seurata, miten jäsenmaksu-uudistus ja suunnitteilla olevat jäsenyyskampanjat lähtevät käyntiin. Myöhemmin tänä vuonna tullaan päivittämään myös MiBin yhteiskunnallisen vaikuttamisen ohjelma, ja siihen liittyen on jäsenistöstäkin saatu uusia ideoita.

Saan MiBistä paljon voimaa. Nautin siitä, kun saan asioita aikaan. MiBissä saa kehittää, tehdä ja toteuttaa itseään. Täällä myös tutustuu hauskoihin tyyppeihin ja saa uusia ystäviä, ja ystävien näkemisestä saa energiaa. Lisäksi minulla on aivan ihana lapsi, joka nukkuu hyvin. Ja rakastava puoliso joka kannustaa ja välillä kannattelee.

Kannan nykyään ihan minimaalista laukkua, ihan vain siksi etten enää selkä vääränä raahaisi kaikkea mahdollista kaikkialle. Puhelin kulkee kanssani aina, samoin hyvä huulipuna. Kiireessä ei välttämättä muuten ehdi ehostaa, mutta huulipunalla saa katseet kohdistettua muualle kuin silmäpusseihin. 

Anne Kuutio, varapuheenjohtaja (uusi)

Olen noin vuoden vanha MiBiläinen. Tuen puheenjohtajaa sekä hyppään tarvittaessa puikkoihin hänen estyneenä ollessaan. Strategiatyön jatkuva eteenpäin vieminen on tekemiseni keskiössä hallituskaudella. Toinen keskeinen roolini on verkostoituminen, johon haluaisin mibiläisiä mukaan. Tärkeintä on saada mibiläiset kukkimaan, antaa uskallusta ja rohkeutta kulkea kohti visiotamme, jossa nainen voi saada kaiken. Tätä työtä teen omien lasteni eteen.

Tältä vuodelta odotan eniten yhteistyötä, tapaamisia ja tutustumista mibiläisiin. Ilo ja riemu tuoda sanomamme esiin sekä vaikuttaa yhteiskunnallisesti toimii motivaattorina. Tehdään meistä isompi ja äänekkäämpi, sitä tässä ajassa tarvitaan ja sillä erottaudumme.

Tuon mukanani hallitukseen rohkeutta ja luovuutta! Haluan auttaa ymmärtämään ja näkemään asioita laaja-alaisesti. Näen johtamisen viestintänä ja palvelutehtävänä, jota haluan edesauttaa MiBissä.

Tunnen olevani mukana jossain, se motivoi vapaaehtoisuuteen – saan energiaa uramutseista ympärilläni! Nukun päiväunia aina kun voin. Unettomuus on itselleni suurin haaste jaksamisessa. Voimaa antaa tasapaino perheen ja oman itseni kesken. Otan aikaa hiljaisuudelle (mieluusti ulkona) sekä kehon kuuntelulle ja huollolle (erityisesti pilates).

Tahtoisin, että minulla olisi selviytymispakkaus kaikkeen mukana laukussani, mutta nykyään lähden varsin huolettomasti ulos kodista niin lyhyemmälle kuin pidemmälle reissulle. Huomasin, että se stressaa minua suotta, jos mietin, mitä kaikkea PITÄISI olla mukana. Avoin mieli ja kysyvä luonne riittää tosi pitkälle; suosittelen!

Lopetan juhlavasti Ganghin sanoin:

”Ole se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä.”

Varpu Sneck-Lehtinen, sihteeri (jatkava)

Tulin mukaan MiBin toimintaan vuoden 2015 lopussa. Viime vuonna olin hallituksessa aktiivivastaavan roolissa. Odotan, että MiBin tunnettuus lisääntyy, ja saamme lisää jäseniä ja jalansijaa yhteiskunnallisena vaikuttajana – äitien äänenä yhteiskunnassa. Toivon, että hallituksessa tulee olemaan tänäkin vuonna yhtä hyvä henki ja yhteen hiileen puhaltaminen kuin viimekin vuonna.

Mistä saan voimaa jaksaa arjessa? Vierivä kivi ei sammaloidu!  MiB tuo hyvää vastapainoa perheelle ja työlle. On hienoa toimia yhdessä samanhenkisten naisten kanssa.

Ennen olin varsinainen kassi-alma ja laukusta löytyi kaikkea mahdollista, mikä saattoi lähennellä jopa hätävarjelun liioittelua. Nykyään tulen toimeen vähemmälläkin. Laukussani on aina päänsärkylääkkeitä sekä sekalainen valikoima proteiinipatukoita, pikkuautoja, meikkejä ja lego-ukkoja.

Kirsti Toimela, talous ja rahoitus (uusi)

Olen heinäkuussa 2017 syntyneen pojan äiti, uusi hallituslainen ja myös melko tuore MiBiläinen. Odotan, että pääsemme hakemaan lisärahoitusta tälle mahtavalle toiminnalle, ja tähän rahoitusmahdollisuuksien kartoittamiseen haluan myös ensimmäisenä ryhtyä. Odotan myös tämän hienon naisjoukon ja muiden aktiivien kanssa työskentelyä!

Voimaa arkeeni antavat ihana hymyilevä vauva sekä osallistuva aviomies. Olen hyvä suunnittelemaan ja noudattamaan suunnitelmiani, se auttaa arjessa yllättävän paljon. Lisäksi uskallan unelmoida.

En tiedä olenko niin kiireinen vai vaan sopivan lyhyt, että jään usein housujen vyölenkistä tai paidan helmasta kiinni ovenkahvaan ja vaatehan se siinä usein repeää. Siksi käsilaukussani on aina neula ja musta lankarulla.

Susanna Mikkonen, toiminnan kehittäminen (jatkava)

Olen kahden tytön äiti Tampereelta, ja olen ollut aiemmin mukana MiBin vuosien 2016 ja 2017 hallituksissa.

Tulevalta vuodelta odotan MiBin toiminnan kehittymistä vielä vaikuttavammaksi, mutta myös sen vakiintumista. Yhdistys on kasvanut ja kehittynyt hurjaa tahtia, ja on aika saattaa palikat kohdalleen niin, että jäsenet saavat toiminnasta paljon irti, yhdistys on kestävällä pohjalla ja vapaaehtoiset ovat motivoituneita ja innostuneita.

MiBissä minua innostavat upeat ja osaavat naiset, joiden kanssa saan työskennellä. Koskaan en varmaan ole parin vuoden aikana oppinut niin paljon uutta, kuin MiBissä toimiessani! Tänä vuonna olen tarttunut ensimmäiseksi rekrytointeihin ja jäsenviestintään, joiden parissa on myös jo heti saanut oppia kollegoilta.

Arjessa jaksamisessa auttavat läheiset ihmiset, kollegat ja ystävät, joiden kanssa toimimisesta saa hyvää energiaa. MiBissä on todella positiivinen ja energisoiva ilmapiiri, jota kannattaa vaalia. Jo se auttaa jaksamaan, vaikka välillä olisi rankempia vaiheita elämässä!

Käsilaukustani löytyy aina luvattoman paljon rypistyneitä kuitteja, esitteitä ja töistä peräisin olevia artikkelimonisteita. Parasta, mitä laukusta voi löytyä, on pohjalle jäänyt karkki, joka piristää vaikkapa väsynyttä iltaa lasten kanssa. Sanomattakin on selvää, että karkkia ei jaeta.

Rimma Ahonen, paikallisjaostot ja jäsenkokemus (uusi)

Olen tamperelainen MiB-äiti. Tämä on ensimmäinen vuoteni hallituksessa, ja toinen MiB ry:n jäsenenä. Hallitustyöskentelyltä odotan lisää ahaa-elämyksiä, koska hallituksen kokoonpano ylittää ammattiryhmärajat. Jäsendemokratian turvaaminen ja jäsenkokemuksen tasalaatuisuus ovat itselleni tärkeitä. Haluan tukea paikallisjaostoja jäsenten palvelemisessa parhaani mukaan.

Olen onnekas, sillä minulla on puoliso, joka pyörittää kotihommia yhtä hyvin kuin minä itsekin, joten vapaa-ajasta saa lohkottua kunnon paloja kansalaisyhteiskunnan rakentamiseen. Karkaan välillä myös tuulettumaan tyttökavereiden kanssa.

Vaipat. Niitä on ollut vuodesta 2015 kaikissa iltalaukkua isommissa käsilaukuissa. Niitä on myös niissä laukuissa, joihin en ihan varmasti ole laittanut yhtäkään vaippaa. Vaippojen lisäksi käsilaukusta on pari kertaa löytynyt mielenkiintoinen kirja, jota en vain ehdi lukea loppuun – joululomalla sain loppuun Sylvain Neuvel’in Sleeping Giants -kirjan, jonka ostin Ruisrockin aikoihin heinäkuussa.

Sanna Kranjc, viestintä ja markkinointi (uusi)

Olen 2-vuotiaan touhukkaan lapsen äiti. MiBin aktiivina olen uusi, mutta minulla on onneksi tukenani MiBin mahtava 14 aktiivin viestintä- ja markkinointitiimi, joiden kanssa hoidamme MiBin valtakunnallista viestintää.

Olen hyvin onnekas päästessäni osaksi MiBin innostuneiden ja osaavien äitien verkostoa. Voimme tarjota toisillemme tärkeää vertaistukea, hyödyllisiä kontakteja sekä upeita kokemuksia. Yhdessä voimme myös edistää äitien asemaa yhteiskunnassa ja työelämässä. Omalla panoksellani toivon erityisesti voivani kehittää MiBin asemaa näkyvänä ja kuunneltuna vaikuttajana perheen ja työn yhdistämiseen liittyvissä teemoissa.

Energian kannalta koen, että toiminta MiBissä antaa minulle enemmän kuin ottaa. On kiva olla osa jotain itselle tärkeää! Yleisesti reseptinä jaksamiseen toimii mielestäni parhaiten riittävä uni, ravinteikas ruoka ja mieluisa liikunta. Siihen pyrkiessä… 

Lapsella on vaihe, jossa päiväkotimatkalle pitää ottaa tärkeitä esineitä mukaan. Päiväkodin eteisessä sitten sullon niitä laukkuuni. Viime aikoina olen päässyt esittelemään työkavereilleni mm. Nipsua, paloautoa ja Ferraria.

Mirva Niskasaari, yhteiskunnallinen vaikuttaminen (uusi)

Olen kahden lapsen äiti Espoosta. Hallituksessa olen uusi, mutta MiBissä olen ollut mukana jo vuodesta 2015.

Odotan innolla yhdistyksen tunnettuuden ja vaikuttavuuden kasvua, sitä että MiB otetaan vieläkin vakavammin tasa-arvon ja perheystävällisen työympäristön asiantuntijana yhteiskunnallisessa keskustelussa. Sekä tietysti mahtavia yhteisiä hetkiä hallituksen huippunaisten kanssa!

Meillä on upea edunvalvontaohjelma, jota lähdemme toteuttamaan. Erityisesti nostaisin esiin tasa-arvokysymykset ja laadukkaaseen varhaiskasvatukseen panostamisen työelämän ja perheen yhteensovittamisen mahdollistajina.

Arjen voimavaraksi on nimettävä innokkaat lähellä asuvat isovanhemmat. Äitini on tehnyt pitkän akateemisen uran ja nyt eläkkeellä ollessaan hän on suuri apu ja tuki lapsiperhearjessa.

Näin pikkuvauvan äitinä huomaan, että jokaisesta käsilaukusta löytyy yllättävä määrä vaippoja ja huulipunia! Kummallekin on tarvetta kun astuu ovesta ulos.

Outi Määttä, yrityssuhteet (uusi)

Aloitin tänä vuonna uutena jäsenenä MiBin hallituksessa. Nyt äitiysvapaalla olen valmiina hyppäämään sairaalaan ihan näinä päivinä, kun kaksospojat ilmoittavat tulostaan. Perheeseeni kuuluu jo 2,5-vuotias tytär ja yrittäjämies.

Odotan tulevalta vuodelta haastavia tehtäviä, kunnianhimoisia tavoitteita sekä tietysti niiden saavuttamista yhdessä tiimin kanssa.

Haluan pohtia yhdessä yritysten kanssa kumppanuusmalleja, jotka aidosti hyödyttävät molempia osapuolia. Haluan myös aidosti nähdä työmaailman, jossa vanhempainvapaalla oleva henkilö ei joudu tinkimään urastaan perheen takia. Mitä enemmän työpaikat tukevat vapaiden tasa-arvoista jakamista vanhempien kesken ja rakentavat toimintatapansa perheystävällisiksi, sitä lähemmäs tätä tulevaisuudenkuvaa päästään.

Kliseisesti voisin sanoa, että saan arjessa voimaa sekä urheilusta että ulkoilusta, mutta on tässä varmasti luonteellakin aika paljon tekemistä. Olen huomannut, että olen kaikkein onnellisimmillani, kun onnistun jossain mikä oli tosi tosi tosi vaikeaa; on se sitten Jukolan viestin nappisuoritus, uuden taidon opettelu (esim. lastenvaatteiden tekeminen tai haastava kokkaustekniikka), työhaaste tai muu itsensä ylittäminen. Voima tulee juuri siitä euforiasta.

En kanna koko maailmaa mukanani. Käsilaukun vakiovarusteet ovat kännykkä, lompakko, avaimet sekä läjä muinaisia nenäliinoja, konvehteja ja käyntikortteja. Ihanin matkalaukusta löytynyt yllätys oli kerran työmatkalla tyttäreni duplo-kokoelma. Itku tuli hotellihuoneessa pitkän päivän jälkeen.