Tulevaisuuden työelämä – parhaat palat seminaarista 20.5.2017

Vielä jaksaa hymyilyttää. Me, Mothers in Business MiB ry, valtakunnallinen koulutettujen, urahenkisten naisten verkosto, kokoonnuimme 20.5.2017 iloisen joukon kanssa Tulevaisuuden työelämä – seminaariin. Vauvat ja lapset olivat myös matkassa. Yhdistyksen vapaaehtoiset aktiivit järjestivät mielenkiintoisen ja onnistuneen tilaisuuden Tampereen kaupunginkirjasto Metsossa.

Puhujina olivat mm. Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas, kansanedustaja ja Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Marin ja Tieto Finlandin henkilöstöjohtaja Hanna Reijonen. Saimme upeat puhujat paikalle, mistä olimme kiitollisia ja iloisia. Näissä naisissa on voimaa!

”Nainen: Höllennä otetta! Älä vaadi naisilta täydellisyyttä vaan tue etenemään. Ole armollinen itselle ja muille.”
– Sanna Marin

”Älä ole tietäjä, vaan elinikäinen oppija.”
– Hanna Reijonen

Vaikutamme yhteiskunnallisesti jo seitsemällä paikkakunnalla, joten yhteydenpito tapahtuu modernisti sähköisin välinein. Kuitenkin yhteiset hetket kasvokkain ovat jäsenille merkittäviä. Profiilikuvat heräävät eloon ja kuvat vaihtuvat aitoihin kohtaamisiin.

Päivä jatkui jäsenseminaarin jälkeen aktiivien omassa seminaarissa. Innokkaat naiset tarttuivat lauantaipäivän ratoksi Fambition Consultinging, MiB ry:n ensimmäinen spin-off yrityksen, fasilitoimassa workshopissa visioimaan yhdistyksen tulevaisuutta. Konkreettisia ideoita saatiin kasaan, joiden pohjalta on hyvä ponnistaa eteenpäin.

Jotta iltapäivä ei ollut pelkkää työskentelyä, muistimme nostaa maljan yhdistyksen kaksivuotispäivän johdosta. Kaksi vuotta ja yli 2000 upeaa naista jäsenenä. Ilman vapaaehtoisia aktiiveja ei homma pyörisi. Joukossamme on ihailtavan aktiivisia naisia ja heidän joukossa on vielä superaktiiveja, joita kiitimme kukilla ja halauksilla upeasta panoksesta yhteiseen toimintaan. Kiitos vielä kerran Kristiina Paavola, Jaana Saramies ja Katri Sarkkinen.

Aktiiviseminaarin yhteistyökumppaneille vielä lämmin kiitos! #imfast#celsiussuomi #cocovisuperfood #solitaoy#hoivanet #hammaskeiju #leikkien

Teemme tätä työtä meille itsellemme. Samalla me ja MiB muutamme maailmaa ja asenteita jokaisen vapaaehtoisen aktiivin ansiosta. Kiitos osallistumisesta ja uusille innokkaille tervetuloa mukaan toimintaan! Nähdään pian!

Milla Vainio, hallituksen markkinointivastaava

Hyvinvointiyrittäjästä sängyn pohjalle – ja sieltä ylös

IMG_4220.jpg

Alkoholistin lapsesta tulee pärjääjä – kiltti tyttö. Lapsuuden turvattomuus ja epävakaus jätti jälkensä. Minulla on aina ollut tunne, etten ole tarpeeksi hyvä eikä mikään riitä. Koko lapsuuden hain huomiota lähinnä suorituksilla, ja sen kummemmin ajattelematta on tämä malli seurannut minua aikuisuuteen.

Koko lapsuuden hain huomiota lähinnä suorituksilla, ja sen kummemmin ajattelematta on tämä malli seurannut minua aikuisuuteen.

Riittämättömyyden tunne ja perfektionismi olivat minulle vielä viime vuonna hyvinkin läheisiä termejä. Aina piti pärjätä paremmin tai jaksaa enemmän kuin muiden. Olen aina ollut jonkinasteinen ylisuorittaja ja täydellisyyden tavoittelija. Aikuisiällä nämä piirteet kuitenkin ”puhkesivat kukkaan” ja aloin suorittaa ihan toden teolla. En voinut käsittää, miten jotkut väsyivät 8 tunnin työpäivästä. Itselle oli arkipäivää tehdä kahta työtä ja parhaimmillaan opiskella siihen päälle. Treenata ehdin tietenkin, hoitaa kodin ja lapsenkin. Neljän tunnin yöunet olivat ihan fine.

En voinut käsittää, miten jotkut väsyivät 8 tunnin työpäivästä. Neljän tunnin yöunet olivat ihan fine.

Hyvinvointialan yrittäjästä vuodelepoon

Vuoden 2016 keväällä minusta tuli hyvinvointialan yrittäjä. Toiminimi laitettiin pystyyn ja olin monien vuosien haaveilun myötä vihdoin siinä pisteessä, että minulla oli oma yritys. Olin intoa täynnä ja ideoita pulppusi. Olin rohjennut vähentää töitä vakituisessa työpaikassani, jotta voisin keskittyä yritykseni starttaamiseen. Minulla oli viimein kaikki mitä halusin. Vakaa elämä, parisuhde, rakas lapsi sekä oma firma hyvinvointialalla.

Minulla oli viimein kaikki mitä halusin. Vakaa elämä, parisuhde, rakas lapsi sekä oma firma hyvinvointialalla. Yhtenä aamuna en jaksanutkaan nousta ylös.

Yhtenä aamuna en vain jaksanut nousta ylös. En jaksanut kiinnostua. Makasin ja itkin vain. Minulla oli kaikki, mistä olin haaveillut, mutta en keksinyt yhtään hyvää syytä nousta ylös. Ainoa, mikä innosti oli nukkuminen. Ironista, että olin juuri perustanut hyvinvointialan yrityksen ja itse makasin sängyssä mättäen suklaata naamaan.

Ironista, että olin juuri perustanut hyvinvointialan yrityksen ja itse makasin sängyssä mättäen suklaata naamaan.

Mies painosti lääkäriin. Vastentahtoisesti marssin seuraavana maanantaina työterveyslääkärille. Hävetti. Mietin, ettei minulla voi olla syytä mennä sinne vinkumaan. Uskoin vakaasti, että kyseessä on anemia tai kilpirauhanen. Niin sen on pakko olla. Testit kuitenkin näyttivät hyviltä. Arvot olivat kohdillaan, joten fyysinen ongelma ei ollut kyseessä. Muutaman lääkärikäynnin jälkeen sain diagnoosiksi ”keskivaikea masennus”.

 

Masennus – parasta, mitä minulle oli tapahtunut pitkään aikaan

Ensin olin vihainen saamastani diagnoosista. Jotenkin tuntui typerältä. Miten voi olla masentunut jos mikään ei ole pielessä? Alkuun jouduinkin tekemään tutkimusmatkan omaan itseeni. Ensimmäistä kertaa elämässä minun oli pakko miettiä, mikä elämässä on tärkeää. Oli pakko pysähtyä miettimään, olisiko nyt viimein aika laittaa oma hyvinvointi ykköseksi?

Miten voi olla masentunut jos mikään ei ole pielessä?

Vuosi romahduksen jälkeen voin sanoa, että olen vahvempi kuin koskaan. Nykyään tunnistan rajani. Mietin tarkemmin, mihin viitsin käyttää aikaani ja mihin en. Nykyään kalenteroin omat treenit ja laitan kalenteriin myös luppoaikaa. En aio mennä siihen lankaan, että yrittäjä ei voi pitää vapaata saati lomaa. Se on ihan itsestä kiinni. Ei minusta ole kenellekään mitään iloa, jos itse olen ihan loppu. Opettelua tämä ”uusi elämä” silti on. Valintoja on tehtävä joka päivä.

Vuosi romahduksen jälkeen voin sanoa, että olen vahvempi kuin koskaan. En aio mennä siihen lankaan, että yrittäjä ei voi pitää vapaata saati lomaa. Se on ihan itsestä kiinni.

Kiire – mikä ihana tekosyy

Riittämättömyyden tunne tulee siitä, kun tuntuu ettei ehdi tehdä kaikkea. Se on tuttu tunne varsinkin lasten vanhemmille. Töissä tuntuu, että pitäisi olla kotona ja kotona taas työasiat pyörivät mielessä. Puolisollekin pitäisi jaksaa antaa huomiota.

Kiire voi johtua siitä, että töitä ja tekemistä on haalittu yksinkertaisesti liikaa. Syynä voi myös olla oman osaamisen puute eli et syystä tai toisesta saa hommia vietyä tehokkaasti maaliin. Tuntuu siltä, että on muodikasta olla kiireinen. Kuinka usein vastaat että ”on ollut kiirettä”, kun joku kysyy sinulta, että mitä kuuluu? Onko kiire vain tunne?

Usein stressataan myös tulevista asioista. Eli varsinainen työmäärä ei ylitä sallitun rajoja vaan sinulla on fiilis, että kaikki kaatuu päälle. Oma tapani on kirjoittaa asiat puhtaaksi ja jakaa tehtävät kalenteriin eri päiville kiireellisyyden mukaan. Usein omassa päässä tulee ajatus, että on liikaa tekemistä, mutta kun asiat kirjoittaa ylös ja priorisoi, saa mielenrauhan ja tunteen, että homma on hallussa.

Superihmisen roolia ei vaadi kukaan ulkopuolelta, vaan usein rankimmat vaatimukset tulevat sinun sisältäsi. Rajat on osattava vetää itse. Usein se vaatii luopumista jostain.

Ei kukaan ehdi joka paikkaan. Eikä tarvitse. Ei tarvitse olla superihminen. Tätä superihmisen roolia ei vaadi kukaan ulkopuolelta, vaan usein rankimmat vaatimukset tulevat sinun sisältäsi. Rajat on osattava vetää itse. Usein se vaatii luopumista jostain. Jotta voi parantaa elämänlaatuaan joutuu tekemään muutoksia, jotka eivät välttämättä ole siellä omalla mukavuusalueella.

Jos vetää elämän kilpajuoksuna läpi, niin mitä jää jäljelle?

 

Liikunta on muutakin kuin kalorinkulutusta

Sekä hyvinvointiyrittäjänä että oman kokemukseni kautta olen oppinut, että liikunta on muutakin kuin lihasmassan kasvatusta tai kalorien kulutusta. Liikunta auttaa pitämään kehomme kunnossa, mutta sillä on suotuisia vaikutuksia myös henkiseen hyvinvointiin. Jos pääkoppa ei voi hyvin, en usko että muukaan kroppa voi olla tikissä.

Liikunnalla on suuri vaikutus mielialaamme ja se torjuu tehokkaasti masennusta.

Liikunnalliset ihmiset hallitsevat stressiä paremmin kuin ihmiset jotka eivät liiku. Liikunnalla on suuri vaikutus mielialaamme ja se torjuu tehokkaasti masennusta. Jokainen varmasti voi kuvitella sen tunteen, mikä valtaa kehon ja mielen kun on käynyt pitkällä lenkillä tai tehnyt raskaan punttitreenin. Liikunta on sitä parasta omaa aikaa. Minulla parhaat ideat tulevat aina lenkillä!

 

Madalla liikkumisen kynnystä

Välillä tuntuu, ettei jaksaisi lähteä liikenteeseen, mutta kuinka moni on katunut lenkille lähtemistä? Madalla kynnystä. Käyn vuoropuhelua itseni kanssa siitä, että riittää että käyn 10 minuutin lenkin. Harvoin se kuitenkaan jää siihen. Lenkille on helpompi lähteä, kun en vaadi itseltäni tunnin hikilenkkiä, vaan 10 minuuttia riittää.

Apua saa myös suunnitelmallisuudesta. Tee itse tai ota ammattilaiselta treeniohjelmat ja merkkaa ne ennalta kalenteriin, niin ne on helpompi tehdä. Väsyneenä et todellakaan jaksa alkaa suunnittelemaan treeniohjelmaa, tai välttämättä edes tehdä päätöstä liikkumaan lähdöstä. Kun kaikki on valmiina – tarvitsee vain vetää treenikamat niskaan ja lähteä liikenteeseen. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

 

Sinä olet ykkönen, joten pidä itsestäsi huoli

Itsestään huolehtiminen on iso prosessi. Varsinkin, jos on läpi elämän elänyt vain muita varten. Liikunnalla voit parantaa hyvinvointiasi niin ulkoisesti, mutta mikä tärkeintä myös sisäisesti. Jos pää ei voi hyvin, ei mikään pään alapuoleltakaan voi.

Hyvinvointi kattaa paljon muutakin kuin liikunnan, monipuolisen ja terveellisen ruokavalion. Riittävä uni ja sosiaaliset suhteet ovat myös tärkeitä. Balanssi on päivän sana. Jos yksikin osa-alue voi huonosti, horjuttaa se hyvinvointiasi.

Lääkärini pohti, että ykkössyy sairastumiselleni oli liian kovaa tahti, joka jatkui liian pitkään. Keho ottaa kyllä levon vaikka väkisin, jos ei itse osaa pysähtyä. Älä siis tee niin kuin minä teen vaan niin kuin minä sanon.  Jotta voit olla hyvä muille, tulee olla ensin hyvä itsellesi. Tätä minäkin harjoittelen.

Noora Kenttämaa

Personal trainer, yrittäjä, bloggaaja

www.shapeup.fi

Uraäitien oma verkosto on nyt kehittyvä kaksivuotias

Vuosi sitten yhdistyksen perustaja ja silloinen puheenjohtaja Emma Tullila vertasi vuoden vanhaa yhdistystä taaperoon, joka oppii koko ajan uutta. Jäseniä MiBillä oli silloin 800 ja toimimme neljällä paikkakunnalla (Helsinki, Tampere, Turku ja Vaasa).

Nyt, vuotta myöhemmin, kaksivuotiaalla MiBillä on jäseniä jo yli 2200, ja mukaan on tullut kolme uutta paikkakuntaa (Kuopio, Jyväskylä ja Oulu). Keskusteluja käydään myös kolmella uudella paikkakunnalla. Meillä on edunvalvontaohjelma ja spin-off-yritys Fambition, joka tekee työpaikoista perheystävällisempiä. Striimaamme tapahtumia kaikkien jäsenten saataville. Meillä on ensimmäinen työntekijä, tilitoimisto ja kohta automatisoitu jäsenrekisteri. Meillä on kokemustietoa yhdistyksen vahvuuksista ja kehittämiskohteista.

Kaksivuotiaalla MiBillä on jäseniä jo yli 2200, edunvalvontaohjelma, spin-off-yritys ja ensimmäinen työntekijä.

Meillä on lähes 150 aktiivista vapaaehtoista, jotka pyörittävät tätä kaikkea. Tapahtumatoimintaan, näkyvyyteen, edunvalvontaan, yrityskumppaneiden hankkimiseen ja kaikkeen taustalla tapahtuvaan käytetään kuukausittain satoja ja taas satoja tunteja vapaaehtoisten aikaa. Aivan upeita asioita saa aikaan vapaaehtoisvoimin! Nämä aktiiviset naiset ansaitsevat kiitoksemme. Tähän upeaan porukkaan pääsee myös helposti mukaan.

Aktiivisia vapaaehtoisia on lähes 150, ja kaikkeen taustalla tapahtuvaan käytetään kuukausittain satoja ja taas satoja tunteja vapaaehtoisten aikaa.

Aivan mahtava on myös jäsenistömme. Osaavia, aktiivisia ja energisiä naisia. Toiminnan suola on tavata toisia samanhenkisiä äitejä. Toisiin tutustuminen, vertaistuki, kannustaminen ja positiivinen lähestyminen asioihin on sitä parasta MiBiä.

Aivan mahtava on myös jäsenistömme. Vertaistuki, kannustaminen ja positiivinen lähestyminen asioihin on sitä parasta MiBiä.

Kaksivuotiaan maailma on vielä kuitenkin kesken. Paljon on opittavaa, tutustuttavaa ja kokeiltavaa. Kehitämme toimintaamme, kasvamme, näymme ja kuulumme, vaikutamme yhteiskuntaan ja parannamme jatkuvasti toimintaa jäsentemme toiveita vastaavaksi. Pettymyksiin ja epäonnistumisiinkin on varauduttava. Tällä hetkellä teemme töitä, jotta perusasiat rullaavat hyvin. Yli tuplaantunut jäsenmäärä vuodessa tuo paljon mahdollisuuksia, mutta myös vaatii uutta lähestymistä toiminnan järjestämiseen. Loppuvuodesta 2017 alamme miettiä taas isosti. Millainen on tulevaisuuden MiB? Uutta suuntaa haetaan strategian päivittämisen yhteydessä.

Yli tuplaantunut jäsenmäärä vuodessa tuo paljon mahdollisuuksia, mutta myös vaatii uutta lähestymistä toiminnan järjestämiseen.

Tähän astiseen kehitykseen ei voi olla kuin tyytyväinen. Meillä on erittäin hyvistä aineksista koottu kaksivuotias. Suuri kiitos siitä teille kaikille, olit sitten jäsen, vapaaehtoinen aktiivitoimija, puhuja tilaisuudessamme, yrityskumppani tai muuten vain yhdistyksestämme kiinnostunut. Olet meille arvokas.

Heini Wallander

Yhdistyksen puheenjohtaja

Energisoivan verkoston salainen kaava

Lokakuun 8. päivän iltana viime vuonna ajoin kotiin Mothers in Business MiB ry:n tilaisuudesta. MiBillä oli meneillään valtakunnallinen verkostoitumisen teemakuukausi ja olimme ideoineet Tampereelle verkostoitumistyöpajan. Twiittasin illalla opit listaukseksi:

118-MiB-210117-Hanna.jpg

Set your target. Be authentic you. Be open. Listen and search for potential. Smile. #networking #training by M. Kausto-Turner @MiB_ry

Aloitin MiB Tampereen paikallisvastaavana viime vuoden huhtikuussa, kun kuopukseni oli kuukauden ikäinen. MiBin toiminta oli minulle tuolloin jo entuudestaan tuttua, olin mukana perustamassa yhdistyksen Tampereen toimintaa keväällä 2015. Nopeasti laajentuneen MiBin toiminnan ytimessä ovat jäsenille järjestettävät kehittävät tilaisuudet ja kaikille samanhenkisille tarkoitettu vertaistukitoiminta kasvokkain ja netissä.

Yhdistyksemme, verkostomme, tai voisiko jopa sanoa heimomme, toiminnassa yksi kiehtovimmista tekijöistä on kaikessa sen tekemisessä huokuva positiivinen energia. Toiminnassa on alusta asti ollut tosi vahva yhdessä tekemisen henki. Yhtenä draivin nostattajana on varmasti MiBin teemojen ajankohtaisuus ja tarve edesauttaa perheen ja työn yhdistämisen moderneja keinoja. Yleisemmin mietittynä, verkostomme ja yhdistyksemme energia voi syntyä myös tarpeesta löytää omanlaisiamme yhteisöjä yksilökeskeisessä yhteiskunnassa. MiB ei ole yksin. Suomessa toimii 100 000 rekisteröitynyttä yhdistystä – mikä potentiaali ihmisten yhdistämiselle, verkostoille ja yksinäisyyden vähentämiselle! Yhdistystoiminnalla on usein kuitenkin helposti kuivakalta kalskahtava kaiku.

Lokakuisen verkostoitumiskoulutuksen opit jäivät pyörimään mieleeni. Tuo viiden kohdan muistilista tuntui sopivan paitsi verkostoitumiseen, myös asiakaskokemuksen luomiseen ja yhdistystoiminnan kehittämiseen. Oman kokemukseni perusteella juuri kyseiset teemat ovat vaikuttamassa myös MiBin hyvään draiviin. Kuinka sitten mikä tahansa yhdistys pystyisi heimoutumaan energiseksi verkostoksi tuon kaavan mukaisesti?

1 Aseta tavoite

Mikä on toimintanne ydin, mikä tekee toiminnastanne uniikkia? Entä unelmanne, kuinka sinne päästään? Onko teemoissanne jotain kulttuurisesti tai yhteiskunnallisesti ajankohtaista? Asettakaa tavoitteita ja miettikää, miten toiminta ja ihmisten kohtaamiset tukevat tätä unelmaa.

2 Ole oma itsesi

MiBin toiminnassa yksi hienoimmista asioista on ollut hypätä mukaan monialaiseen verkostoon. Ydinteemamme #sekäperheettätyö kokoaa yhteen erilaisia äitejä, joita yhdistävät samanlainen elämäntilanne ja yhteiset kiinnostuksen kohteet. Yhdistystoiminnan tulisi tukea sitä, että verkoston jäsenet uskaltavat olla juuri sellaisia kuin ovat. Uskalla törmäytyä ja törmäyttää! Olemalla oma itsesi opit, ja samalla opetat muita näkemään asiat mahdollisesti toisin.

3 Ole avoin

Olemme kaikki ihmisiä – empatia, rohkeus ja avoimuus rakentavat aitoa vertaistukea. Verkoston tasolla tavoitteet, ohjeet ja toiminta kannattaa pitää jäsenille avoimena. Viestikää verkostonne tavoitteista ja unelmista myös ulospäin, näyttäkää mikä teille on tärkeää, osallistukaa keskusteluun.

4 Kuuntele ja etsi mahdollisuuksia

Pirskahteleva innostus ja yhdessä tekeminen. Tämä on itselleni MiBin toiminnassa kaikkein läheisintä. MiB tarjoaa jäsenilleen monia mahdollisuuksia kehittää toimintaa. Usein yhden aktiivin idea lähtee nopeasti jalostumaan, kun koko porukka alkaa kehittää alkuperäistä ajatusta isommaksi. Mahdollisiin esteisiin keskittymisen sijaan siis kuunnelkaa, ja etsikää mahdollisuuksia! Tämä toki johtaa positiiviseen ongelmaan ja riskitilanteeseen: meillä MiBissä on monesti käynyt niin, että isot ideat ovatkin yhtäkkiä muuttuneet todeksi – upeiksi tilaisuuksiksi, projekteiksi, teemakuukausiksi, verkoston toimintaa kehittäviksi hyvän mielen kampanjoiksi.

5 Hymyile

Viimeisenä ohjeena: verkostoa vie eteenpäin positiivisuus ja ratkaisujen etsiminen. MiBissä tämä on esimerkiksi kirjattu toiminnan perusperiaatteisiin. Suositeltavaa muillekin!

Tieni Tampereen paikallisvastaavana päättyi huhtikuussa. On ollut mahtava päästä kehittämään ja vaikuttamaan aitiopaikalta MiBin toiseksi suurimman paikallisjaoston toimintaan. Tutustumaan upeisiin MiB-kollegoihin. Vetämään onnistuneesti työpajaa aktiivitapaamisessa, joissa 15 äidin lisäksi hyöri sama määrä vauvoja ja taaperoita desibelit katossa. Yhtäkkiä huomata järjestävänsä tilaisuutta inspiroivan barcelonalaisen organisaatiopsykologian tohtorin kanssa. Näin esimerkkeinä. Tampereella toimintaamme pyörittää 30 aktiivinaisen joukko täynnä ideamoottoreita. Pelkästään vuoden 2016 aikana järjestimme 40 paikallista tilaisuutta jäsenillemme. Samalla paikallisjaostomme jäsenmäärä tuplaantui yli 400 jäseneen. Luovun paikallisvastaavan roolista haikein mutta onnellisin mielin ja toivotan mitä parhainta draivia seuraajilleni. Kiitos!

Hanna Kosunen

Markkinoija ammatiltaan, DI koulutukseltaan, humanisti sydämeltään.

www.twitter.com/hannakosunen

www.linkedin.com/in/hannakosunen

Vaikea raskauspahoinvointi vaikeuttaa perheen ja työn yhdistämistä

15.5. vietetään kansainvälistä hyperemeesipäivää.

Suurimmalla osalla äideistä on raskauspahoinvointia. Noin prosentilla odottajista pahoinvointi on kuitenkin todella voimakasta. Tällöin puhutaan hyperemeesistä (hyperemesis gravidarum), josta Suomessa kärsii noin 700 naista vuosittain. Hyperemeesi estää akuutissa vaiheessaan työnteon, mutta potilaan, työnantajan ja terveydenhuollon hyvä yhteistyö vaikuttaa olennaisesti siihen, miten pian odottaja palautuu työkykyiseksi.

On tärkeää ymmärtää, että hyperemeesi ei ole tavallista raskauspahoinvointia vaan sairaus. Se hankaloittaa pelkistä perusarjen tehtävistäkin suoriutumista merkittävästi. Käytännön asioiden hoitaminen ei enää onnistu. Suihkussa käyminen voi olla hyperemeesistä kärsivälle totaalisen uuvuttava kokemus, ja esimerkiksi autolla ajaminen on täysin mahdotonta ja vaarallista oksentelun ja pahoinvoinnin vuoksi. Joskus pelkkä puhelinsoitto tai tekstiviestin lukeminen on vaikeaa. Moni hyperemeesiodottaja on täysin petipotilas, ja aika kuluu kotona sängyn omana tai sairaalassa nesteytyshoidossa.

Hyperemeesi vaatii useimmiten sairaalahoitoa, eikä silloin ole ole mahdollista työskennellä. Hyperemeesi estää akuutissa vaiheessaan riittävän ravinnonsaannin ja nesteytyksen, mikä johtaa komplikaatioihin, kuten ravintoaineiden puutostiloihin, elimistön kuivumiseen, eletrolyyttien epätasapainoon, mahahaavoihin ja ruokatorven haavaumiin. Tärkein ja ensisijainen hyperemeesin hoitomuoto on suonensisäinen nesteytys. Huonosti hoidettu hyperemeesi on riski niin äidille kuin sikiölle.

Hyperemeesiraskaudessa neuvola tai asiaan erikoistunut yksityislääkäri voi olla työterveyshuoltoa parempi hoitava taho. Hyperemeesin harvinaisuuden ja erityisluontoisuuden vuoksi sen hoito ja arviointi voivat olla työterveyslääkärin osaamisalueen ulkopuolella. Kun odottaja saa kunnollista hoitoa, hänellä on suuremmat mahdollisuudet toipua nopeammin ja päästä loppuraskaudesta takaisin töihin.

Hyperemeesipotilailla myös palautuminen raskaudesta, synnytyksestä ja pikkulapsiarjesta vaatii paljon, jos hyvinvoinnin perustaso pääsee pahoinvoinnin aikana järkkymään pahoin. Kun hyperemeesiä hoidetaan asianmukaisesti, potilaalla on mahdollisuus toipua nopeammin ja palata töiden pariin.

Odottajaa ei pidä syyllistää sairauslomasta. Hyperemeesiodottaja ei ole valinnut olotilaansa. Hän haluaisi yli kaiken voida paremmin, mutta hän ei voi itse vaikuttaa asiaan. Työntekijä on kuin pitkäkestoisessa pahassa oksennustaudissa. Mitä sujuvammin sairausloma-ajan asiat saa sovittua työnantajan kanssa, sen mukavampi odottajan on palata töihin oireiden helpottaessa.

Hyperemeesi alkaa tavallisimmin raskausviikoilla 4–6. Vaikeimmat raskausviikot ovat usein 6–15, erityisesti 9–13, ja oksentelua saattaa olla jopa kymmeniä kertoja päivässä. Työnantajilla ei usein riitä ymmärrystä, kun vaikean pahoinvoinnin takia ollaan pitkään pois töistä. Useimmilla oksentaminen laantuu raskauden puoliväliin mennessä, mutta ympärivuorokautinen pahoinvointi saattaa myös jatkua läpi raskauden. Mikäli näin käy, työnantaja voi helpottaa asioita varmistamalla, että siirto palkalliselta sairauslomalta Kelan sairauspäivärahalle tapahtuu sujuvasti.

Kirjoittaja Laura Hyvärinen (ETM) on Mothers in Business ry:n perustajajäsen ja pääkaupunkiseudun ensimmäinen paikallisvastaava sekä Hyperemeesi ry:n perustajajäsen ja hallituksen puheenjohtaja. Artikkelikuvassa Laura on yhdessä Johanna Sauna-ahon kanssa.

HYPEREMEESI – MIKÄ SE ON?

  • Hyperemeesi eli hyperemesis gravidarum on vaikea raskauspahoinvointi, joka useimmiten vaatii sairaalahoitoa.

  • Suomessa noin 1,2 prosenttia odottajista kärsii hyperemeesistä.

  • Akuuttivaiheen aikana potilas ei pysty tekemään juuri muuta kuin makaamaan ja oksentamaan. Tavallisistakin arkiaskareista tulee mahdottomia.

  • Hyperemeesipotilaat menettävät painostaan usein jopa 10 prosenttia alkuraskauden aikana ja kärsivät aliravitsemuksesta.

  • Tavalliseen raskauspahoinvointiin tehoavat keinot eivät auta hyperemeesiin.

  • Hyperemeesi uusiutuu noin 80 prosentin todennäköisyydellä seuraavassa raskaudessa.

  • Kansainvälistä hyperemeesipäivää vietetään 15.5.

Hyperemeesi ry on potilasjärjestö, jonka tavoitteena on tukea vaikeasta, sairaalahoitoa vaativasta raskauspahoinvoinnista (hyperemesis gravidarum) kärsiviä perheitä odotusaikana, synnytyksen jälkeen ja uutta raskautta suunniteltaessa. Järjestön tavoitteena on lisätä ajankohtaista, tutkimukseen perustuvaa tietoutta hyperemeesistä sekä edistää hyperemeesin hoitokäytäntöjen kehitystä ja vaikuttaa hoidosta vastaaviin tahoihin.

Tällä hetkellä hyperemeesi on yleisesti hyvin väärinymmärretty raskaudenaikainen sairaus. Diagnosointi, hoitoon pääseminen ja hoidon laatu vaihtelevat suuresti riippuen potilaan asuinpaikkakunnasta. Kun tietoa ja asianmukaista hoitoa ei ole riittävästi tarjolla, moni odottaja jää ilman apua yhtenä elämänsä vaikeimmista ajankohdista.

Jos haluat olla osaltasi lisäämässä tietoisuutta vaikeaa raskauspahoinvointia kohtaan, tervetuloa sosiaalisen median kanaviimme ja jakamaan viestiä eteenpäin. Kiitos!

Hyperemeesistä ja yhdistyksestä saa lisätietoa sivulla www.hyperemeesi.fi

Yhdistys on läsnä myös sosiaalisessa mediassa. Yhdistyksen Facebook-sivu on osoitteessa www.facebook.com/hyperemeesi, ja vertaistukiryhmä löytyy osoitteesta www.facebook.com/groups/hyperemesistukiryhma.

Instagram: www.instagram.com/hyperemeesi

Twitter: www.twitter.com/hyperemeesi